Keväällä 1918, kun sisällissota on päättynyt mutta asioita vielä selvittämättä (no, siinä vaiheessa taidetaan olla vieläkin), jääkäri Aaro Harjula kuljettaa punaista naisvankia Miina Malinia kenttätuomioistuimeen tuomari Emil Hallenbergin kuulusteltavaksi. Tuomarilla on selvitettävänä paitsi vangin syyllisyys, myös se mitä tapahtui sillä aikaa kun vanki ja saattaja olivat kateissa kahdeksan päivää haaksirikkouduttuaan syrjäiseen saareen.
Ihastuin Landerin kirjoitustyyliin heti alussa ja pidin niin siitä kuin tarinastakin loppuun asti. Välillä jokin kirjan vähäeleisessä voimakkuudessa toi mieleeni Vanhuksen ja meren; pienetkin tapahtumat tuntuvat suurilta, ja niiden annetaan puhua puolestaan ilman puhki selittämistä.
Yleensä en ole kovin innokas näkemään lukemistani kirjoista tehtyjä elokuvia, mutta tässä tapauksessa tuntuu että sekin voisi olla hieno kokemus.
Ensimmäinen lause: Mies nousee ylös.
Kustantaja Loisto/WSOY 2008, 5. painos (1. painos 2003), 334 s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti