Näytetään tekstit, joissa on tunniste haasteet ja kyselyt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haasteet ja kyselyt. Näytä kaikki tekstit
tiistai 4. helmikuuta 2014
Vastauksia kirjahyllystä
Kiitos MarikaOksalle, joka haastoi vastailemaan kysymyksiin hyllystä löytyvien kirjojen nimillä. Olen tehnyt tämän aiemmin täällä, mutta siitähän on jo useampi vuosi joten tarjolla oleva kirjavalikoima on ehtinyt vaihtua, ja varsinkin lisääntyä! :)
1. Oletko mies vai nainen? Valkopukuinen nainen
2. Kuvaile itseäsi. Blondi
3. Mitä elämä sinulle merkitsee? Näen, muistan, hengitän
4. Kuinka voit? Normaalia elämää
5. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi. A Fine & Private Place
6. Mihin haluaisit matkustaa? Galtbystä länteen
7. Kuvaile parasta ystävääsi. Epätavallinen lukija
8. Mikä on lempivärisi? The Colour of Milk
9. Millainen sää on nyt? Päivä näin sininen ja tyyni
10. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika? Ennen sarastusta
11. Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi? Naurujen maa
12. Millainen on parisuhteesi? Diplomaattinen selkkaus (Hah, no ei ole, mutta en parempaakaan keksinyt enkä malttanut jättää tätä käyttämättä :D)
13. Mitä pelkäät? The Ghost of Lily Painter
14. Päivän mietelause. Meri on sama
15. Minkä neuvon haluaisit antaa? Nuku!
16. Miten haluaisit kuolla? Sinun jälkeesi, Max
Haastanpa mukaan vaikka Maijan, Katrin ja Villiksen!
sunnuntai 25. marraskuuta 2012
"Hän ei ole sen sortin mies."
Villa Derrickeriassa oli herätetty henkiin aiemmin liikkunut meemi, jonka ohjeistus kuuluu näin:
(Huom.: Oletan että meemi on englanninkielistä alkuperää ja että siinä oikeastaan tarkoitetaan virkettä, joten tehtävän suorittaminen virkkeitä laskien tuntui järkevämmältä. :)
- Nappaa sinua lähimpänä oleva kirja, oli se sitten mikä hyvänsä.
- Avaa kirja sivulta 123.
- Lue kuudes lause.
- Kirjoita lause journaliisi, näiden ohjeiden kera.
(Huom.: Oletan että meemi on englanninkielistä alkuperää ja että siinä oikeastaan tarkoitetaan virkettä, joten tehtävän suorittaminen virkkeitä laskien tuntui järkevämmältä. :)
tiistai 13. marraskuuta 2012
Tunnustus
Kiitos tunnustuksesta, Merenhuiske!
Mukana seurasivat tällaiset tehtävät:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita heille tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.
Satunnaisia asioita on tullut kerrottua useammankin haasteen yhteydessä ja joskus vähän teemoittainkin. (Uteliaille tiedoksi, että noita vastauksia löytyy haasteet ja kyselyt -tunnisteen takaa.) Joskus aiemminkin olen suorittanut vastaavan tehtävän kertomalla musiikkikappaleita, joista pidän, ja koska hyvät biisit eivät toki siihen loppuneet, ajattelin tehdä nyt saman uudestaan. :)
1. PMMP: Lautturi
2. Apulanta: Aggressio
3. Samuli Putro: Olet puolisoni nyt
4. Amy Macdonald: Don't Tell Me That It's Over
5. Azealia Banks: 212
6. The Storm: B.S.E.
7. Viikate: Sysiässä
8. Sparzanza: Temple of the Red-Eyed Pigs
Tunnustuksen ansainneita blogejahan olisi sivupalkin lista täynnä, mutta tällä kertaa se lähteköön eteenpäin seuraaville päiviäni ilahduttaville blogeille joista osaan olen löytänyt ihan hiljattain, osa on vanhempia tuttuja:
Todella vaiheessa
Matkalla Mikä-Mikä-Maahan
Kaleidoscope
Olipa kerran kirjablogi
Salkan saari
Hemulin kirjahylly
Villasukka kirjahyllyssä
Tarinauttisen hämärän hetket
Mukana seurasivat tällaiset tehtävät:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita heille tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.
Satunnaisia asioita on tullut kerrottua useammankin haasteen yhteydessä ja joskus vähän teemoittainkin. (Uteliaille tiedoksi, että noita vastauksia löytyy haasteet ja kyselyt -tunnisteen takaa.) Joskus aiemminkin olen suorittanut vastaavan tehtävän kertomalla musiikkikappaleita, joista pidän, ja koska hyvät biisit eivät toki siihen loppuneet, ajattelin tehdä nyt saman uudestaan. :)
1. PMMP: Lautturi
2. Apulanta: Aggressio
3. Samuli Putro: Olet puolisoni nyt
4. Amy Macdonald: Don't Tell Me That It's Over
5. Azealia Banks: 212
6. The Storm: B.S.E.
7. Viikate: Sysiässä
8. Sparzanza: Temple of the Red-Eyed Pigs
Tunnustuksen ansainneita blogejahan olisi sivupalkin lista täynnä, mutta tällä kertaa se lähteköön eteenpäin seuraaville päiviäni ilahduttaville blogeille joista osaan olen löytänyt ihan hiljattain, osa on vanhempia tuttuja:
Todella vaiheessa
Matkalla Mikä-Mikä-Maahan
Kaleidoscope
Olipa kerran kirjablogi
Salkan saari
Hemulin kirjahylly
Villasukka kirjahyllyssä
Tarinauttisen hämärän hetket
keskiviikko 8. elokuuta 2012
Kymmenen hyvänmielen kirjaa
Raisa käänsi 10 hyvänmielen asiaa -haasteen koskemaan kirjoja, ja täytyyhän tähän listaukseen itsekin tarttua. Toisaalta oli hieman hankalaa löytää hyllystäni kymmenen tähän sopivaa kirjaa, koska monenlaiset traagisuudet taitavat olla lukemistossani enemmän vallalla. Toisaalta taas huomaan ajattelevani monenlaisia hyviä kirjoja tavallaan hyvänmielen kirjoina - tulee vaan hyvä mieli siitä että saa lukea jotain niin hyvää, vaikka tapahtumat sinänsä olisivatkin ikäviä. Alle listatut taitavat kuitenkin vastata haasteeseen parhaiten. Yhtä en tosin ole vielä lukenut loppuun, mutta tuskin mielipiteeni siitä enää oleellisesti muuttuu. :)
Alan Bennett: Epätavallinen lukija
Italo Calvino: Paroni puussa
Jean Giono: Mies joka istutti puita
Tove Jansson: Taikatalvi
Tove Jansson: Kesäkirja
Astrid Lindgren: Ronja ryövärintytär
L. M. Montgomery: Sininen linna
Shaun Tan: The Arrival
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Terry Kay: Valkoisen koiran varjo
tiistai 24. heinäkuuta 2012
Jos olisin...
Kiitos haasteesta, Tintti sekä Annika! Jos olisin -haasteessa tarkoituksena on täydentää lauseet omasta hyllystä löytyvien kirjojen nimillä. Alut voi keksiä itsekin, mutta päätin nyt varastaa nuo Tintin käyttämät, ja saadessani haasteen toistamiseen lisäsin vielä osan Annikan listasta. :)
Olin muutaman päivän reissussa ja poissa koneelta siinä kohtaa kun tämä ahkerimmin kiersi, joten olen ihan pihalla siitä missä kaikkialla tämä on käynyt. En siis erityisesti laita haastetta kenellekään eteenpäin, mutta sen voi kyllä tästä napata mukaansa jos yhtään siltä tuntuu! :)
Jos olisin kesä, olisin Saniaislehdon salaisuudet.
Jos olisin matka, olisin Maan ääriin.
Jos olisin kasvi, olisin Toivomuspuu.
Jos olisin paikka, olisin Tainaron.
Jos olisin hetki, olisin Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa.
Jos olisin tunnetila, olisin Suopeus.
Jos olisin näkymä, olisin Tuhat loistavaa aurinkoa.
Jos olisin toive, olisin Maailma pitäisi aloittaa alusta.
Jos olisin elämänvaihe, olisin Vanhus ja meri.
Jos olisin esine tai asia, olisin Säätiedotus merenkulkijoille.
Jos olisin kysymys, olisin How to Paint a Dead Man.
Jos olisin eläin, olisin Haukkani Memed.
Jos olisin sää, olisin Sade lankeaa.
Jos olisin yö, olisin Viimeinen yö Twisted Riverillä.
Jos olisin tuntematon, olisin Muukalainen.
Jos olisin mies, olisin Paroni puussa.
Jos olisin eläin, olisin Haukkani Memed.
Jos olisin sää, olisin Sade lankeaa.
Jos olisin yö, olisin Viimeinen yö Twisted Riverillä.
Jos olisin tuntematon, olisin Muukalainen.
Jos olisin mies, olisin Paroni puussa.
Olin muutaman päivän reissussa ja poissa koneelta siinä kohtaa kun tämä ahkerimmin kiersi, joten olen ihan pihalla siitä missä kaikkialla tämä on käynyt. En siis erityisesti laita haastetta kenellekään eteenpäin, mutta sen voi kyllä tästä napata mukaansa jos yhtään siltä tuntuu! :)
perjantai 25. toukokuuta 2012
11+11
Sain yhdentoista kysymyksen haasteen sekä Elma Ilonalta että Merenhuiskeelta, kiitos molemmille! Ja sitten niihin kysymyksiin, ensin Elma Ilonan:
1. Mikä sää (tai muu luonnonilmiö) sinä olisit?
Sellainen aurinkoinen, mutta sinne tänne ilkikurisia sadekuuroja ripsautteleva säätila. ;)
2. Minkä väristä vaatetta ei vaatekaapistasi löydy?
Värivalikoima on kyllä aika laaja, mutta ainakaan mitään tummanvihreää ei nyt tule mieleen.
3. Mitä sellaista haluaisit oppia, mitä et vielä osaa?
Haluan - ja myös aion - opiskella uusia kieliä.
4. Kerro jokin kokemasi Felix Culpa (= onnekas vahinko).
Nyt lyö kyllä ihan tyhjää, en saa päähäni mitään sopivaa... Ehkä palaan asiaan kunhan kysymys on vähän hautunut! :)
5. Nimeä yhdestä kolmeen sarjakuvahahmoa, joista pidät.
Roope Ankka ja Fingerporin Rivo-Riitta. Hyllyssäni taitaa odottaa monta hienoa hahmoa, mutta en ole tutustunut heihin vielä!
6. Rakkain musiikkimuistosi?
EI taida olla yhtä ylitse muiden, mutta mainitaan vaikkapa Egotripin Matkustaja, joka liittyy erääseen kesään josta mulla on erittäin hyvät muistot! :)
7. Millä kulkuneuvollla tekisit unelmalomasi? (Juna, laiva, lentokone, kuumailmapallo, jalat... muu, mikä?)
En ole koskaan ollut Interraililla, mutta ajatus junalla seikkailemisesta sinne tänne ilman sen tarkempaa päämäärää on kutkuttava, varsinkin jos aikaa olisi oikein reilusti. Samoin Trans-Siperian radassa on jotain hyvin kiehtovaa...
8. Katso ympärillesi huoneessa, jossa olet. Jos saisit pitää vain yhden siellä olevista tavaroista, mikä se olisi?
Äsh! Olen samassa huoneessa kuin kaikki kirjani. Valkkaa nyt niistä sitten... Ellei koko hylly(j)ä sisältöineen saa laskea yhdeksi esineeksi, niin sitten tietokone koska se sisältää paljon kuvia joita en ole vieläkään saanut teetettyä paperille! :)
9. Jos tietäisit kuolevasi huomenna, mitä nauttisit viimeiseksi ateriaksi?
Kylläpäs pistit taas pahan. Mikä oikein olisi niin hyvää? Ehkä söisin pelkkiä jälkiruokia. Jotain ihanan marjaista ja rahkaista, ja vaniljakermajäätelöä kinuskikastikkeella ja strösseleillä, ja... ;)
10. Onko lasisi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä?
Täynnä!
11. Mieleenpainuvin paikka, jossa olet lukenut kirjan?
Nuorempana tapasin usein kesäisin lukea puussa. Ehkä se. :)
Ja sitten Merenhuiskeen kysymyksiin:
1. Mikä on ahdistavin kirjamuistosi?
Niels Fredrik Dahlin Matkalla ystävän luo oli niin läpikotaisin ahdistavan surullinen kirja, että se se taitaa olla.
2. Mikä on paras paikka lukea kirjaa kesällä?
Jossain ulkona, vaikka keskellä nurmikkoa - tai sitten siellä puussa johon viittasin Elma Ilonalle vastaillessani. :) Aion tehdä puutarhaani monenlaisia hyviä lukupaikkoja!
3. Luetko kirjoja muilla kielillä kuin suomeksi?
Kyllä, englanniksi jonkin verran. Pääasiassa siksi että on niin paljon kiinnostavia kirjoja joita ei koskaan suomenneta!
4. Haluatko omistaa lukemasi kirjat vai lainaatko ne mieluummin kirjastosta (tai jostain muualta)?
Kirjastokin on ihana paikka (Ihan mahtavaa kun saa poimia isosta valikoimasta mukaansa mitä luettavaa vain haluaakin - ilmaiseksi!), mutta enemmän olen silti omistamiseen suuntautunut. Ainakin suosikkieni haluan olevan käden ulottuvilla myöhemminkin. Valitsen myös seuraavan luettavan kirjan niin fiilispohjalta, että jos hyllyn reunalla odottaa kasa kirjastolainoja jotka "pitää" lukea pian, ne saattavatkin alkaa vaikuttaa epäkiinnostavalta pakkopullalta! Oman hyllyn kirjat ehtivät odottaa vaikka kuinka kauan, niistä ei tule minkäänlaisia paineita. :)
5. Mihin kirjalliseen maisemaan tai maailmaan haluasisit mennä vierailulle?
Tylypahkaan!
6. Ketkä kuusi fiktiivistä henkilöä kutsuisit päivälliselle?
Eddingsin Beldin-velhon, Sokean surmaajan Iris Chase Griffenin, Liseyn tarinan Lisey Landonin, Sirius Mustan, Intohimon Villanellen ja Cosimo Piovasco di Rondón, paronin jonka vuoksi päivällisetkin kai täytyisi järjestää puussa. Luulen että tällä porukalla saataisiin aikaan hyvin mielenkiintoinen ja suorasanainen keskustelu!
7. Mikä on ollut paras tänä vuonna lukemasi kirja?
Olli Jalosen 14 solmua Greenwichiin.
8. Mitä kappaleita kuuluisi elämäsi soundtrackiin?
Dream Theaterin Take the Time, joku Scooterin ysärihitti, Kaija Koota... Lapsuuden kohdalle vaikka joku Rölli-biisi. Mitäs niitä nyt olikaan? :)
9. Millaisista elokuvista pidät?
Elokuvamakuni on rajoittuneempi kuin kirjamakuni, vaikken sentään ihan yhteen muottiin elokuvissakaan kangistu. Yleensä kuitenkin kaipaan ainakin vähän jotain toiminnallisuutta, seikkailua tms. Suosikkini on Kill Bill!
10. Miten valitset kirjastossa lainaamasi kirjat?
Joskus menen hakemaan jotain tiettyä, mutta useammin vain haahuilen hyllyjen välissä ja katson että hei tuossahan on tuo, otanpa mukaan. Ideoiden puutteessa voin kaivaa laukustani pienen osoitemuistion, johon olen aakkosittain merkinnyt muistiin kiinnostavia kirjoja.
11. Kirjoitatko päiväkirjaa?
Vain lukupäiväkirjaa. (Blogin lisäksi siis myös paperille.) Joskus nuorempana kirjoitin muutamaan otteeseen, mutta ei sitä koskaan kovin pitkään kestänyt. Joskus olen harkinnut sellaista yhden-kahden rivin päiväkirjaa, johon aina merkitsisin vain esim. jonkin yksityiskohdan päivästä, tai mitä nyt ikinä olisikaan jäänyt mieleen.
Kiitos molemmille haasteesta ja kysymyksistä! Koska olen ihan pihalla siitä keiltä tämä vielä on tekemättä, en laita haastetta eteenpäin, mutta kun nuo puut nyt näköjään tunkivat mukaan useampaankin vastaukseen niin heitänpä yhden mieleen tulleen kysymyksen johon kuka vaan voi mielellään kommenttilaatikossa vastata:
Koska olet viimeksi kiivennyt puuhun? :)
(Mitä kuvitukseen tulee, niin eipä ole tarvinnut harmitella että tuli syksyllä kyykittyä tihkusateessa istuttamassa sipulikukkia. ;) Varsinkin tulppaaneihini olen ihan rakastunut - mieletöntä saada pihalle tuollainen väriläiskä jo ennen kuin kesä on edes kunnolla alkanut! Ensi kevääksi lisää! Paljon lisää!)
lauantai 28. tammikuuta 2012
Jos minä saisin valita...
Kiitos Valkoiselle Kirahville haasteesta!
Jos minä saisin valita...
Suuryritysten johtajien palkat noudattaisivat edes alkeellista suhteellisuudentajua,
Uskonnon varjolla ei tuomittaisi muita,
Apua tarvitseva saisi sitä ilman valtavaa määrää byrokratiaa,
Kaikki viimekesäiset/-syksyiset istutukseni selviytyisivät talvesta,
Kouluissa ei pakkoluettaisi klassikkoja vaan innostettaisiin oppilaita lukemisen pariin heille läheisempien kirjojen avulla (ehkä näin nykyään jo tehdäänkin, mistäs minä tiedän),
Ehtisin harrastaa enemmän monenlaisia asioita - ja lisäksi vielä lukeakin enemmän,
Tuohon olohuoneen seinälle ilmestyisi koko seinän mittainen ja korkuinen kiinteä kirjahylly,
Ihmiset hymyilisivät enemmän (Myös omalle peilikuvalleen!),
Jokainen saisi sekä tuntea oman arvonsa että osaisi antaa sen muille,
Kaikki saisivat arvokkaan vanhuuden,
Ihonvärillä, seksuaalisella suuntautumisella ynnä muilla seikoilla ei ihan oikeasti olisi kenenkään mielestä mitään muuta merkitystä kuin positiivinen erilaisuuden rikkaus.
Olisihan sitä paljon muutakin valittavaa niin omassa pienessä elämässä kuin suuremmassa ja tärkeämmässäkin mittakaavassa, mutta se olisi loputon lista...
Haastaan omia valintojaan kertomaan Norkun, peikkoneidon ja Amman!
Jos minä saisin valita...
Suuryritysten johtajien palkat noudattaisivat edes alkeellista suhteellisuudentajua,
Uskonnon varjolla ei tuomittaisi muita,
Apua tarvitseva saisi sitä ilman valtavaa määrää byrokratiaa,
Kaikki viimekesäiset/-syksyiset istutukseni selviytyisivät talvesta,
Kouluissa ei pakkoluettaisi klassikkoja vaan innostettaisiin oppilaita lukemisen pariin heille läheisempien kirjojen avulla (ehkä näin nykyään jo tehdäänkin, mistäs minä tiedän),
Ehtisin harrastaa enemmän monenlaisia asioita - ja lisäksi vielä lukeakin enemmän,
Tuohon olohuoneen seinälle ilmestyisi koko seinän mittainen ja korkuinen kiinteä kirjahylly,
Ihmiset hymyilisivät enemmän (Myös omalle peilikuvalleen!),
Jokainen saisi sekä tuntea oman arvonsa että osaisi antaa sen muille,
Kaikki saisivat arvokkaan vanhuuden,
Ihonvärillä, seksuaalisella suuntautumisella ynnä muilla seikoilla ei ihan oikeasti olisi kenenkään mielestä mitään muuta merkitystä kuin positiivinen erilaisuuden rikkaus.
Olisihan sitä paljon muutakin valittavaa niin omassa pienessä elämässä kuin suuremmassa ja tärkeämmässäkin mittakaavassa, mutta se olisi loputon lista...
Haastaan omia valintojaan kertomaan Norkun, peikkoneidon ja Amman!
maanantai 19. joulukuuta 2011
Katsaus vuoteen 2011 -haaste
Enköhän minäkin jo uskaltaudu osallistumaan tähän Susan haasteeseen, vaikka vuotta vielä vähän onkin jäljellä! :)
Pari kysymyksistä johdattelee ajatukset uutuuksiin, mutta koska olen tainnut onnistua lukemaan tänä vuonna peräti yhden kaunokirjallisen uutuuden, taitaa suunnilleen joka kohtaan tulla vastaukseksi jotain vähän vanhempaa. :)
1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi juuri joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä? Jonathan Carroll: Naurujen maa
2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä? Riippuu tietysti ihmisestä, mutta vaikkapa John Ajvide Lindqvist: Ystävät hämärän jälkeen.
3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken? Joseph Conrad: Varjolinja
4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneleitä? Susan Abulhawa: Jeninin aamut
5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten? J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi (ja kaikki muut osat sitten vuorollaan... :)
6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja? Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
7. Mikä kirja oli suurin pettymys? Alice Munro: Kerjäläistyttö
8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan...ja uudestaan luettavaksi? Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taivaalta pudonnut eläintarha
9. Mikä kirja herätti sinulla eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä? Emily Brontë: Humiseva harju
10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa? Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä jo ole tehty? Ian Beck: Pastworld
12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin? J. K. Rowling: Harry Potter ja kuoleman varjelukset
13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä? Marjo Niemi: Juostu maa
14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista? Philip Pullman: Salaperäinen veitsi
15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille? Jonathan Carroll: Naurujen maa
Pari kysymyksistä johdattelee ajatukset uutuuksiin, mutta koska olen tainnut onnistua lukemaan tänä vuonna peräti yhden kaunokirjallisen uutuuden, taitaa suunnilleen joka kohtaan tulla vastaukseksi jotain vähän vanhempaa. :)
1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi juuri joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä? Jonathan Carroll: Naurujen maa
2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä? Riippuu tietysti ihmisestä, mutta vaikkapa John Ajvide Lindqvist: Ystävät hämärän jälkeen.
3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken? Joseph Conrad: Varjolinja
4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneleitä? Susan Abulhawa: Jeninin aamut
5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten? J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi (ja kaikki muut osat sitten vuorollaan... :)
6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja? Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
7. Mikä kirja oli suurin pettymys? Alice Munro: Kerjäläistyttö
8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan...ja uudestaan luettavaksi? Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taivaalta pudonnut eläintarha
9. Mikä kirja herätti sinulla eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä? Emily Brontë: Humiseva harju
10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa? Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä jo ole tehty? Ian Beck: Pastworld
12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin? J. K. Rowling: Harry Potter ja kuoleman varjelukset
13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä? Marjo Niemi: Juostu maa
14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista? Philip Pullman: Salaperäinen veitsi
15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille? Jonathan Carroll: Naurujen maa
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Tunnustus
Katja Lumiomena-blogista, Sonja lukuhetket-blogista sekä Zephyr Kirjanurkkauksesta muistivat minua tunnustuksella, kiitos!!
Tunnustuksen saajan tulee kertoa itsestään kahdeksan satunnaista asiaa. Aiempien tunnustusten ja haasteiden yhteydessä olen kertonut niin paljon satunnaisuuksia juuri nyt ajatukset lyövät ihan tyhjää kun pitäisi keksiä uusia - suoritanpa siis tehtävän linkittämällä kahdeksan musiikkikappaletta joista pidän, kun en kerran ole musiikkihaasteeseenkaan tullut osallistuneeksi! :)
Tämä ei ole mikään kaikkien aikojen top kasi, vaan ihan vain satunnaisia, nyt mieleen tulleita huippubiisejä. Musiikkimakuni suuntautuu enemmän vauhdikkaaseen meininkiin kuin lempeään tunnelmointiin, ja onkin melko harvinaista että ihastun hitaaseen kappaleeseen. Niitä on tällä listalla kaksi, mikä saattaa olla jopa lievä yliedustus todellisuuteen nähden. Yksi ysärinuoren nostalgiafiilistelykin piti heittää mukaan! :) Ja jos et tuota Samuli Putron kappaletta ole ikinä kuullut niin tee itsellesi palvelus ja kuuntele se nyt ihan rauhassa.
MUOKS: Nuo videosysteemit tekivät sivusta niin tuskaisen takkuisen, että kokeillaanpa mieluummin pelkkiä linkkejä...
1. Volbeat: Sad Man's Tongue
2. Chisu: Sama nainen (Linkki vie liveversioon, virallisen videon katselu YouTubessa oli näköjään ehditty kieltää sen jälkeen kun alun perin tein tämän postauksen!)
3. Viikate: Tie
4. Don Johnson Big Band: Running Man
5. Kaija Koo: Vapaa
6. Kotiteollisuus: Tuonelan koivut
7. Scooter: Fire
8. Samuli Putro: Elämä on juhla
Olen niin pudonnut kärryiltä siinä, ketkä tämän ovat jo saaneet, että taidanpa minäkin tällä kertaa vain todeta että jokainen sivupalkkiini linkitetty blogi on tunnustuksen ansainnut, poimi se siis rohkeasti mukaasi, ole hyvä! :)
Tunnustuksen saajan tulee kertoa itsestään kahdeksan satunnaista asiaa. Aiempien tunnustusten ja haasteiden yhteydessä olen kertonut niin paljon satunnaisuuksia juuri nyt ajatukset lyövät ihan tyhjää kun pitäisi keksiä uusia - suoritanpa siis tehtävän linkittämällä kahdeksan musiikkikappaletta joista pidän, kun en kerran ole musiikkihaasteeseenkaan tullut osallistuneeksi! :)
Tämä ei ole mikään kaikkien aikojen top kasi, vaan ihan vain satunnaisia, nyt mieleen tulleita huippubiisejä. Musiikkimakuni suuntautuu enemmän vauhdikkaaseen meininkiin kuin lempeään tunnelmointiin, ja onkin melko harvinaista että ihastun hitaaseen kappaleeseen. Niitä on tällä listalla kaksi, mikä saattaa olla jopa lievä yliedustus todellisuuteen nähden. Yksi ysärinuoren nostalgiafiilistelykin piti heittää mukaan! :) Ja jos et tuota Samuli Putron kappaletta ole ikinä kuullut niin tee itsellesi palvelus ja kuuntele se nyt ihan rauhassa.
MUOKS: Nuo videosysteemit tekivät sivusta niin tuskaisen takkuisen, että kokeillaanpa mieluummin pelkkiä linkkejä...
1. Volbeat: Sad Man's Tongue
2. Chisu: Sama nainen (Linkki vie liveversioon, virallisen videon katselu YouTubessa oli näköjään ehditty kieltää sen jälkeen kun alun perin tein tämän postauksen!)
3. Viikate: Tie
4. Don Johnson Big Band: Running Man
5. Kaija Koo: Vapaa
6. Kotiteollisuus: Tuonelan koivut
7. Scooter: Fire
8. Samuli Putro: Elämä on juhla
Olen niin pudonnut kärryiltä siinä, ketkä tämän ovat jo saaneet, että taidanpa minäkin tällä kertaa vain todeta että jokainen sivupalkkiini linkitetty blogi on tunnustuksen ansainnut, poimi se siis rohkeasti mukaasi, ole hyvä! :)
torstai 22. syyskuuta 2011
Ruusuinen tunnustus
Kiitos tunnustuksesta anni.m:lle!
Tunnustukseen kuuluu kertoa seuraavat lempijuttunsa:
Lempiruoka: Aiemman tunnustuksen yhteydessä mainitsin itse tehdyn suosikkiruokani, joten kerrotaanpa nyt että jos olen menossa ulos syömään, paikallisen kiinalaisen ravintolan kanaa valkosipulikastikkeessa on hyvin houkutteleva vaihtoehto.
Lempimakeinen: Kyllä se taitaa olla suklaa... Valkoinen tai maitosuklaa, tummasta en pidä. Jos olen hyvän irtokarkkivalikoiman äärellä, mukaan lähtee ainakin omenaremmejä ja salmiakkipääkalloja.
Lempilukeminen: Hyvin kirjoitetut hyvät tarinat. Ja niitähän on sitten monenlaisia. :)
Lempipaikka käsitöille: En ole koskaan oikein ollut kotonani ompelukoneen, neulan, neulepuikkojen tai virkkuukoukun seurassa, vaikka viime aikoina on vähän alkanutkin houkuttaa kokeilla, josko meistä sittenkin voisi tulla kavereita. Sekalaista askartelua ja tuunailua harrastan kausittaisesti, ja se tapahtuu paikassa joka kulloinkin vaikuttaa tarkoituksenmukaisimmalta; yleensä joko kirjoituspöytäni ääressä tai keskellä lattiaa. :)
Lempielokuva: Kill Bill!
Ojennan ruusukimpun eteenpäin Sannalle, Margitille ja Sonjalle!
Tunnustukseen kuuluu kertoa seuraavat lempijuttunsa:
Lempiruoka: Aiemman tunnustuksen yhteydessä mainitsin itse tehdyn suosikkiruokani, joten kerrotaanpa nyt että jos olen menossa ulos syömään, paikallisen kiinalaisen ravintolan kanaa valkosipulikastikkeessa on hyvin houkutteleva vaihtoehto.
Lempimakeinen: Kyllä se taitaa olla suklaa... Valkoinen tai maitosuklaa, tummasta en pidä. Jos olen hyvän irtokarkkivalikoiman äärellä, mukaan lähtee ainakin omenaremmejä ja salmiakkipääkalloja.
Lempilukeminen: Hyvin kirjoitetut hyvät tarinat. Ja niitähän on sitten monenlaisia. :)
Lempipaikka käsitöille: En ole koskaan oikein ollut kotonani ompelukoneen, neulan, neulepuikkojen tai virkkuukoukun seurassa, vaikka viime aikoina on vähän alkanutkin houkuttaa kokeilla, josko meistä sittenkin voisi tulla kavereita. Sekalaista askartelua ja tuunailua harrastan kausittaisesti, ja se tapahtuu paikassa joka kulloinkin vaikuttaa tarkoituksenmukaisimmalta; yleensä joko kirjoituspöytäni ääressä tai keskellä lattiaa. :)
Lempielokuva: Kill Bill!
Ojennan ruusukimpun eteenpäin Sannalle, Margitille ja Sonjalle!
maanantai 15. elokuuta 2011
Muffinsipalkinto!
Kiitos Jum-Jumille tunnustuksesta, joka on kyllä makoisin saamani! :) Tekisi mieli alkaa leipoa jotain...
Asiaan kuuluu kertoa lempiväri, lempiruoka ja paikka johon haluaisi matkustaa.
Pidän kaikista väreistä, kunhan niillä on sopiva paikka, määrä ja seura. Suurin suosikki juuri nyt on kuitenkin fuksia, hyvällä jaetulla kakkossijalla vaaleahko turkoosi ja semmoinen vihreä, jolle en oikein tiedä nimeä - mutta jos katsot tuota blogin nykyistä taustaa ruudun vasemmassa reunassa, niin raikkaampi kuin tuo kolmanneksi alin raita mutta vähän vähemmän kirkas kuin toiseksi alin. :D
Lempiruokani taitaa olla postcrossing-tutulta saadulla, hieman itse muunnellulla reseptillä tehty broilerkastike riisin kanssa: broilersuikaleita, porkkanaa, sipulia, ruokakermaa, smetanaa, soijakastiketta, hunajaa ja rosepippuria. Ah, nam.
Matkustelua ei ihan hirveästi ole tullut harrastettua mutta kiinnostuksen puutteesta se ei johdu. Olisi kai helpompaa luetella paikat joissa en haluaisi käydä. :) Mutta joitakin mieleen tulevia (ja jopa hyvinkin realistisia :) matkahaaveita: Amsterdam, Pietari, Istanbul, Kroatia ( ja Balkanin alue muutenkin)...
Jaan tunnustuksen eteenpäin taavalle ja Ahmulle! :)
perjantai 8. heinäkuuta 2011
Top10 ja TopMuutama :)
Niin Anki kuin Katjakin haastoivat minut mukaan listaamaan kahta top kymppiä. Toinen osuus taitaa jäädä vähän vajaaksi mutta aloitetaan siitä haasteen kirjablogimuunnoksesta eli kirjojen Top10:stä! Olen listannut suosikkikirjojani aiemmin täällä, ja tuo lista on tarpeeksi lähellä kymppiä ja edelleen kohtuullisen ajantasainen, niin ettei tunnu tarpeelliselta tehdä samaa uudestaan. :) Päädyin sitten listaamaan blogin olemassaoloajalta kymmenen (muuta) aivan loistavaa lukukokemusta.
Kristina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri
Philippe Claudel: Varjojen raportti
Joel Haahtela: Perhoskerääjä
Shirley Jackson: We Have Always Lived in the Castle
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta
Stephen King: Liseyn tarina
Leena Krohn: Tainaron
Iain Pears: Stone's Fall
Arturo Pérez-Reverte: Taistelumaalari
Jeanette Winterson: Intohimo
Mahtavat kirjat eivät onneksi lopu tähän, vaan listalle olisi kyllä ollut tunkua! Mutta tosiaan, se alkuperäisen haasteen kosmetiikkakymppi... Meikkaan muutaman kerran vuodessa ja olen laiska levittelemään voiteita, enkä ole kovinkaan merkkiuskollinen joten tämä ei ole ihan ominta alaani. :) Mutta jotain mainitakseni:
Doven shampoo ja hoitoaine normaaleille hiuksille
Dermosilin saksanpähkinäkäsivoide
kaikenlaiset hyväntuoksuiset, pehmeät vartalovoiteet
Ja sitten..ööh...apua, ei tule mitään mieleen! :) Joten siirrytäänpä heittämään haastetta eteenpäin. En ole enää pysynyt selvillä kuka tämän on jo saanut, mutta voisinpa haastaa mukaan vaikka Jum-Jumin, Kuuttaren sekä Tessan!
Kristina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri
Philippe Claudel: Varjojen raportti
Joel Haahtela: Perhoskerääjä
Shirley Jackson: We Have Always Lived in the Castle
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta
Stephen King: Liseyn tarina
Leena Krohn: Tainaron
Iain Pears: Stone's Fall
Arturo Pérez-Reverte: Taistelumaalari
Jeanette Winterson: Intohimo
Mahtavat kirjat eivät onneksi lopu tähän, vaan listalle olisi kyllä ollut tunkua! Mutta tosiaan, se alkuperäisen haasteen kosmetiikkakymppi... Meikkaan muutaman kerran vuodessa ja olen laiska levittelemään voiteita, enkä ole kovinkaan merkkiuskollinen joten tämä ei ole ihan ominta alaani. :) Mutta jotain mainitakseni:
Doven shampoo ja hoitoaine normaaleille hiuksille
Dermosilin saksanpähkinäkäsivoide
kaikenlaiset hyväntuoksuiset, pehmeät vartalovoiteet
Ja sitten..ööh...apua, ei tule mitään mieleen! :) Joten siirrytäänpä heittämään haastetta eteenpäin. En ole enää pysynyt selvillä kuka tämän on jo saanut, mutta voisinpa haastaa mukaan vaikka Jum-Jumin, Kuuttaren sekä Tessan!
tiistai 3. toukokuuta 2011
30 päivää kirjoja: 25-30
25. Henkilö johon samastuin eniten
Voi apua, en mä ajattele ikinä tällaisia! Siis ainakaan niin tietoisesti että jälkeenpäin muistaisin. Eiköhän yhdessä jos toisessakin henkilössä ole ainakin jotain mihin voi samastua, mutta en oikeastaan etsi sellaista. Sanotaan nyt vaikka henkilö, joka ehkä voi olla vähän yllättävä, nimittäin Mielensäpahoittaja itse, jonka kanssa sain hyvin usein huomata olevani samaa mieltä! :D
26. Kirja joka muutti mielipiteeni
Susan Abulhawan Jeninin aamut avasi silmäni Palestiinan tilanteelle, josta aiempi käsitykseni perustui median antamaan kuvaan - joudun tosin myöntämään etten ollut edes siihen median versioon erityisemmin perehtynyt.
Senkin joudun tunnustamaan, että kuulun niihin jotka ovat aiemmin hyljeksineet kotimaista kirjallisuutta, syystä jota en edes osaa määritellä. Viime vuonna kuitenkin luin (kiitos blogisuositusten) niin loistavia kotimaisia kirjoja että eiköhän tuo ole nyt taakse jäänyttä... Mielipiteen muokkauksessa ovat auttaneet varsinkin Leena Krohnin Tainaron, Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri sekä Pasi Ilmari Jääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta.
27. Yllättävin juonenkäänne
Sarah Watersin Silmänkääntäjässä kyllä kiepautetaan asetelmaa pari kertaa aika reilusti!
28. Suosikkikirjannimi
Näitä on paljon, mutta tässä esimerkkejä mieltymyksistäni:
Marraskuun neljännen vastainen yö
Ennen päivänlaskua ei voi
We Have Always Lived in the Castle
Saatana saapuu Moskovaan
Jos talviyönä matkamies
Ikuisen hämärän vaeltaja
Jumalat juhlivat öisin
Sarasvatin hiekkaa
White is for Witching
An Instance of the Fingerpost
29. Kirja jota muut inhosivat mutta josta minä pidin
Näin menestyneen kirjan kohdalla "muut inhosivat" ei ihan tarkalleen ottaen pidä paikkaansa, mutta on kirjaa sen verran paljon haukuttukin että eiköhän se tähän sovi. Siis: pidin hyvinkin paljon Da Vinci -koodista! Eihän se mikään kauniin kielen ja henkilöiden kehittelyn mestariteos ole, mutta viihdyttävä, koukuttava ja kiinnostava kyllä. Lisäksi satun rakastamaan historiallista nippelitietoa ja tarinoita joissa vihjeiden avulla päästään yhä lähemmäs ratkaisua, joten kirjahan sopii mulle erinomaisesti. Omistan siitä kuvitetun laitoksen. Se on hieno! 8)
30. Kaikkien aikojen suosikkikirjani
Sikäli kun kaikkein paras kirja ylipäätään on mahdollista valita, sen voi tehdä niin monenlaisin perustein ettei yksiselitteistä vastausta välttämättä ole. Tässä tapauksessa käytän perusteena kirjan minussa aiheuttamaa reaktiota, koska se on ainut tapa jolla saan rajattua valinnan yhteen. Rohinton Mistryn A Fine Balance ei siis ole viihdyttävin, juoneltaan taidokkain (tai no, ehkä on, kuinka sen nyt ottaa), eikä kauneimmin kirjoitettu lukemani kirja. Vain paria sivua ennen yli 600-sivuisen kirjan loppua en edes ollut ollenkaan varma siitä että kirja olisi niin hyvä kuin olin joidenkin kuullut sanovan. Vielä loppuun luettuanikin puolittain epäilin. Kunnes huomasin istuneeni ties kuinka kauan sen jälkeen vain tuijottamassa eteeni, miettien kirjan henkilöitä ja sitä kuinka heille lopulta kävikään. Sain itseni kiinni samoista puuhista vielä useamman kerran sinä päivänä, ja viikkoa myöhemmin kirjoittamassani arviossa sanon että kirjan tapahtumia ajatellessa tuntuu että on hankalaa hengittää (Ja vielä nytkin!). Kyllähän hyvät kirjat useinkin pyörivät mielessä lukemisen jälkeen, mutta A Fine Balancen hiipivän järisyttävä jälkivaikutus on omassa lukuhistoriassani ainutkertainen!
Voi apua, en mä ajattele ikinä tällaisia! Siis ainakaan niin tietoisesti että jälkeenpäin muistaisin. Eiköhän yhdessä jos toisessakin henkilössä ole ainakin jotain mihin voi samastua, mutta en oikeastaan etsi sellaista. Sanotaan nyt vaikka henkilö, joka ehkä voi olla vähän yllättävä, nimittäin Mielensäpahoittaja itse, jonka kanssa sain hyvin usein huomata olevani samaa mieltä! :D
26. Kirja joka muutti mielipiteeni
Susan Abulhawan Jeninin aamut avasi silmäni Palestiinan tilanteelle, josta aiempi käsitykseni perustui median antamaan kuvaan - joudun tosin myöntämään etten ollut edes siihen median versioon erityisemmin perehtynyt.
Senkin joudun tunnustamaan, että kuulun niihin jotka ovat aiemmin hyljeksineet kotimaista kirjallisuutta, syystä jota en edes osaa määritellä. Viime vuonna kuitenkin luin (kiitos blogisuositusten) niin loistavia kotimaisia kirjoja että eiköhän tuo ole nyt taakse jäänyttä... Mielipiteen muokkauksessa ovat auttaneet varsinkin Leena Krohnin Tainaron, Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri sekä Pasi Ilmari Jääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta.
27. Yllättävin juonenkäänne
Sarah Watersin Silmänkääntäjässä kyllä kiepautetaan asetelmaa pari kertaa aika reilusti!
28. Suosikkikirjannimi
Näitä on paljon, mutta tässä esimerkkejä mieltymyksistäni:
Marraskuun neljännen vastainen yö
Ennen päivänlaskua ei voi
We Have Always Lived in the Castle
Saatana saapuu Moskovaan
Jos talviyönä matkamies
Ikuisen hämärän vaeltaja
Jumalat juhlivat öisin
Sarasvatin hiekkaa
White is for Witching
An Instance of the Fingerpost
29. Kirja jota muut inhosivat mutta josta minä pidin
Näin menestyneen kirjan kohdalla "muut inhosivat" ei ihan tarkalleen ottaen pidä paikkaansa, mutta on kirjaa sen verran paljon haukuttukin että eiköhän se tähän sovi. Siis: pidin hyvinkin paljon Da Vinci -koodista! Eihän se mikään kauniin kielen ja henkilöiden kehittelyn mestariteos ole, mutta viihdyttävä, koukuttava ja kiinnostava kyllä. Lisäksi satun rakastamaan historiallista nippelitietoa ja tarinoita joissa vihjeiden avulla päästään yhä lähemmäs ratkaisua, joten kirjahan sopii mulle erinomaisesti. Omistan siitä kuvitetun laitoksen. Se on hieno! 8)
30. Kaikkien aikojen suosikkikirjani
Sikäli kun kaikkein paras kirja ylipäätään on mahdollista valita, sen voi tehdä niin monenlaisin perustein ettei yksiselitteistä vastausta välttämättä ole. Tässä tapauksessa käytän perusteena kirjan minussa aiheuttamaa reaktiota, koska se on ainut tapa jolla saan rajattua valinnan yhteen. Rohinton Mistryn A Fine Balance ei siis ole viihdyttävin, juoneltaan taidokkain (tai no, ehkä on, kuinka sen nyt ottaa), eikä kauneimmin kirjoitettu lukemani kirja. Vain paria sivua ennen yli 600-sivuisen kirjan loppua en edes ollut ollenkaan varma siitä että kirja olisi niin hyvä kuin olin joidenkin kuullut sanovan. Vielä loppuun luettuanikin puolittain epäilin. Kunnes huomasin istuneeni ties kuinka kauan sen jälkeen vain tuijottamassa eteeni, miettien kirjan henkilöitä ja sitä kuinka heille lopulta kävikään. Sain itseni kiinni samoista puuhista vielä useamman kerran sinä päivänä, ja viikkoa myöhemmin kirjoittamassani arviossa sanon että kirjan tapahtumia ajatellessa tuntuu että on hankalaa hengittää (Ja vielä nytkin!). Kyllähän hyvät kirjat useinkin pyörivät mielessä lukemisen jälkeen, mutta A Fine Balancen hiipivän järisyttävä jälkivaikutus on omassa lukuhistoriassani ainutkertainen!
sunnuntai 24. huhtikuuta 2011
30 päivää kirjoja: 22-24
22. Oman hyllyn suosikki
Vaikka olenkin opetellut paremmaksi kirjoista luopujaksi, niiden parhaimpien omistaminen tuottaa edelleenkin suurta tyydytystä. :) Omistan useimmat suosikkikirjani, ja kaunokirjallisuuden osalta tuntuukin aika epätoivoiselta valita yhtä jonka omistaminen on erityisen mukavaa. Hypätäänpä siis siihen ainoaan omistamaani kunnon valokuvakirjaan. Ritva Kovalaisen upea Kauniiden hevosten maa sisältää jylhiä maisemia ja puhuttelevia muotokuvia Turkin Kappadokiasta, ja sitä selaillen lähden silloin tällöin tunnelmalliselle, hieman surumieliselle nojatuolimatkalle.
Haluaisin lisää valokuvakirjoja mutta pahus kun ne ovat vähän turhan kalliita... Elokuussa voisin kyllä ostaa itselleni 30-vuotislahjan! :)
23. Kirja jonka olen halunnut pitkään lukea mutta joka on edelleen lukematta
Näitä nyt löytyy iso kasa ihan tuosta omastakin hyllystä... Kun tulee hamstranneeksi paaaaaljon kirjoja, suurin osa vaan joutuu ihan käytännön syistä odottamaan vuoroaan aika kauan. :) Mutta jos ajatellaan kirjoja joita ei ole edes odottamassa, niin voisin mainita vaikka John Ajvide Lindqvistin tuotannon. Olen melko varma että tykkäisin ja pari kertaa olen jo kirjastossakin harkinnut hänen kirjansa ottamista mukaan mutta silti tutustuminen on toistaiseksi jäänyt.
24. Kirja jonka toivoisin useamman lukeneen
Blogin olemassaoloaikana luettujen kirjojen listaa katsellessani silmään pistivät Philippe Claudelin tyylikkäät Harmaat sielut ja Varjojen raportti, Ismail Kadaren upea Kolme surulaulua Kosovolle sekä Arturo Pérez-Reverten hätkähdyttävä Taistelumaalari. Ja tämän sotaisan surumielisen listan vastapainoksi täytyy mainita vielä Jean Gionon Mies joka istutti puita, pikkuinen kirja josta tulee hyvä mieli!
Vaikka olenkin opetellut paremmaksi kirjoista luopujaksi, niiden parhaimpien omistaminen tuottaa edelleenkin suurta tyydytystä. :) Omistan useimmat suosikkikirjani, ja kaunokirjallisuuden osalta tuntuukin aika epätoivoiselta valita yhtä jonka omistaminen on erityisen mukavaa. Hypätäänpä siis siihen ainoaan omistamaani kunnon valokuvakirjaan. Ritva Kovalaisen upea Kauniiden hevosten maa sisältää jylhiä maisemia ja puhuttelevia muotokuvia Turkin Kappadokiasta, ja sitä selaillen lähden silloin tällöin tunnelmalliselle, hieman surumieliselle nojatuolimatkalle.
Haluaisin lisää valokuvakirjoja mutta pahus kun ne ovat vähän turhan kalliita... Elokuussa voisin kyllä ostaa itselleni 30-vuotislahjan! :)
23. Kirja jonka olen halunnut pitkään lukea mutta joka on edelleen lukematta
Näitä nyt löytyy iso kasa ihan tuosta omastakin hyllystä... Kun tulee hamstranneeksi paaaaaljon kirjoja, suurin osa vaan joutuu ihan käytännön syistä odottamaan vuoroaan aika kauan. :) Mutta jos ajatellaan kirjoja joita ei ole edes odottamassa, niin voisin mainita vaikka John Ajvide Lindqvistin tuotannon. Olen melko varma että tykkäisin ja pari kertaa olen jo kirjastossakin harkinnut hänen kirjansa ottamista mukaan mutta silti tutustuminen on toistaiseksi jäänyt.
24. Kirja jonka toivoisin useamman lukeneen
Blogin olemassaoloaikana luettujen kirjojen listaa katsellessani silmään pistivät Philippe Claudelin tyylikkäät Harmaat sielut ja Varjojen raportti, Ismail Kadaren upea Kolme surulaulua Kosovolle sekä Arturo Pérez-Reverten hätkähdyttävä Taistelumaalari. Ja tämän sotaisan surumielisen listan vastapainoksi täytyy mainita vielä Jean Gionon Mies joka istutti puita, pikkuinen kirja josta tulee hyvä mieli!
lauantai 23. huhtikuuta 2011
30 päivää kirjoja: 18-21
18. Kirja joka aiheutti pettymyksen
Eddingsien nimi tuli esiin suosikkisarja-kohdassa, mutta niin tulee tässäkin: pariskunnan viimeiseksi jäänyt tuotos, Unennäkijöiden taru, on nimittäin huono ja aiheutti kyllä pettymyksen. Heitä on toki aiemminkin moitittu itsensä toistamisesta, mutta tällä kertaa jopa saman sarjan neljä osaa olivat toistensa kopioita. Lisäksi juoni oli aika köykäinen, heidän kirjalliset maneerinsa puskivat ärsyttävästi esiin, ja kaiken huipuksi todella typerä loppuratkaisu vetäisi pohjan pois koko tarinalta. Heidän henkilöidensä seurassa sentään edelleen viihdyin, muuten olisi varmaan jäänyt suurin osa lukematta...
19. Suosikkielokuvaversio
En useinkaan välttämättä halua nähdä kirjojen elokuvaversioita, tai toisaalta myöskään lukea kirjaa jos olen sattunut näkemään elokuvan ensin. Mieleen tuli kuitenkin ainakin pari tapausta, jotka olen sekä lukenut että nähnyt ja pitänyt molemmista: Stephen Kingin Kuoleman käytävä on eräs suosikkikirjoistani, ja siitä tehty elokuva Vihreä maili on lähes yhtä hyvä. :) Siinä elokuva on hyvin uskollinen kirjalle, mutta toisessa tapauksessa taas pieni muuntelu toimii erinomaisesti, sillä Taru sormusten herrasta -trilogia on mielestäni jopa parempi elokuvina.
20. Suosikkirakkaustarina
En ole mikään suuri romantikko, enkä yleensä lue kirjoja siksi että etsisin rakkaustarinaa, mutta usein sellaisen saa muiden kiinnostavien juttujen kaupanpäällisenä. Suosikkia miettiessä mielessä pyörii kyllä myös traagisia ja surullisia versioita jotka taitavatkin sopia paremmin kirjalliseen makuuni, mutta jos nyt kuitenkin valitsisin Diana Gabaldonin Muukalainen-sarjan. Claire ja Jamie saavat ilmeisesti jonkin piiloromanttisuuden puskemaan esiin... :)
21. Lapsuussuosikki
Tuntuu että suunnilleen kaikki muistavat lapsuutensa kirjat paljon paremmin kuin minä! Kun mietin tätä kohtaa, tuntui ensin etten muista yhtään mitään ennen hevoskirja-aikaa. Sitten mieleen tulivat sentään kotihyllystä löytyneet ja moneen kertaan luetut Astrid Lindgrenin Satuja-kirja sekä iso kuusiosainen perinteisiä satuja sisältävä sarja. Mutta entä lasten kuvakirjat??? Joku hämärä muistikuva Pupu Tupunasta ja Hiawathasta ja siinä se. Mutta luettu on kuitenkin, se lienee pääasia! :)
Eddingsien nimi tuli esiin suosikkisarja-kohdassa, mutta niin tulee tässäkin: pariskunnan viimeiseksi jäänyt tuotos, Unennäkijöiden taru, on nimittäin huono ja aiheutti kyllä pettymyksen. Heitä on toki aiemminkin moitittu itsensä toistamisesta, mutta tällä kertaa jopa saman sarjan neljä osaa olivat toistensa kopioita. Lisäksi juoni oli aika köykäinen, heidän kirjalliset maneerinsa puskivat ärsyttävästi esiin, ja kaiken huipuksi todella typerä loppuratkaisu vetäisi pohjan pois koko tarinalta. Heidän henkilöidensä seurassa sentään edelleen viihdyin, muuten olisi varmaan jäänyt suurin osa lukematta...
19. Suosikkielokuvaversio
En useinkaan välttämättä halua nähdä kirjojen elokuvaversioita, tai toisaalta myöskään lukea kirjaa jos olen sattunut näkemään elokuvan ensin. Mieleen tuli kuitenkin ainakin pari tapausta, jotka olen sekä lukenut että nähnyt ja pitänyt molemmista: Stephen Kingin Kuoleman käytävä on eräs suosikkikirjoistani, ja siitä tehty elokuva Vihreä maili on lähes yhtä hyvä. :) Siinä elokuva on hyvin uskollinen kirjalle, mutta toisessa tapauksessa taas pieni muuntelu toimii erinomaisesti, sillä Taru sormusten herrasta -trilogia on mielestäni jopa parempi elokuvina.
20. Suosikkirakkaustarina
En ole mikään suuri romantikko, enkä yleensä lue kirjoja siksi että etsisin rakkaustarinaa, mutta usein sellaisen saa muiden kiinnostavien juttujen kaupanpäällisenä. Suosikkia miettiessä mielessä pyörii kyllä myös traagisia ja surullisia versioita jotka taitavatkin sopia paremmin kirjalliseen makuuni, mutta jos nyt kuitenkin valitsisin Diana Gabaldonin Muukalainen-sarjan. Claire ja Jamie saavat ilmeisesti jonkin piiloromanttisuuden puskemaan esiin... :)
21. Lapsuussuosikki
Tuntuu että suunnilleen kaikki muistavat lapsuutensa kirjat paljon paremmin kuin minä! Kun mietin tätä kohtaa, tuntui ensin etten muista yhtään mitään ennen hevoskirja-aikaa. Sitten mieleen tulivat sentään kotihyllystä löytyneet ja moneen kertaan luetut Astrid Lindgrenin Satuja-kirja sekä iso kuusiosainen perinteisiä satuja sisältävä sarja. Mutta entä lasten kuvakirjat??? Joku hämärä muistikuva Pupu Tupunasta ja Hiawathasta ja siinä se. Mutta luettu on kuitenkin, se lienee pääasia! :)
tiistai 19. huhtikuuta 2011
30 päivää kirjoja: 17
17. Suosikkilainaukseni
Olen pitänyt syksystä 2007 asti lukupäiväkirjaa myös paperilla, ja siihen versioon kirjoitan aina kirjasta jonkin kohdan josta syystä tai toisesta pidän tai joka muistuttaa hyvin kirjasta. Monet noista lainauksistani sisältävät spoilereita tai eivät sano oikein mitään ellei ole lukenut kirjaa, mutta tässä joitakin "yleismaailmallisempia" suosikkejani:
"Nyt minä olen takuulla tullut niin kauas kuin ihminen tulla voi, kukaan ei takuulla ole niin hullu, että ylittäisi nuo tasangot, kiipeäisi näille vuorille ja tutkisi nämä louhikot löytääkseen minut, nyt kun koko maailmassa vain minä tiedän missä minä olen, minä voin pitää itseäni kadonneena."
J. M. Coetzee: Michael K:n elämä, mietteitä mieheltä joka haluaa vain elää rauhassa.
"Aurinko laski juuri. Rajuilman jälkeen vesi oli noussut venevajaan asti. Koko rantaniitty oli veden alla, ja tuntui hilpeältä kulkea ruohikon poikki kun tulvavesi loiskui jaloissa. Löysin rikkinäisen tynnyrin ja vieritin sen venerantaan, asetin sen pystyyn ja kiipesin sisään. Veden alla oleva ruoho oli hyvin pehmeää ja liikkui koko ajan. Ajattelin että olin sukellusveneessä. Tynnyrissä oli isonpuoleinen reikä niin että saatoin nähdä auringon, se oli tulipunainen ja väritti tynnyrin seinämät punaisiksi, Istuuduin lämpimään veteen eikä kukaan tiennyt että olin siellä. Sitten ei tapahtunut enää mitään sinä iltana."
Tove Jansson: novelli Kesällä kokoelmasta Seuraleikki, lapsen lomapäivän ilta. Nyt muuten vasta huomasin että tulin valinneeksi tähän kaksi lainausta joissa kukaan ei tiedä missä puhuja on. :)
"Hän ei voinut käsittää miten tyynyliina oli säilynyt läpi vuosien, kun niin moni muu esine ja asia oli hajonnut ja hävinnyt. Muuta selitystä ei voinut olla kuin se, Anna mietti, että ihminen muuttuu vanhetessaan kevyemmäksi, kevenee, öisin pää alkaa kohota, se tuskin koskettaa enää tyynyä. Hänen puheensa huvitti minua, ja ajattelin ilmassa leijuvia vanhuksia, jotka hitaasti irtoavat vuoteistaan ja lentävät tuulen mukana taivaisiin. Ja ehkä kuolema johtuikin vain ikkunoista, jotka olivat unohtuneet tuulisina öinä auki."
Joel Haahtela: Perhoskerääjä, katkelma jossa näkyy hyvin kirjan utuinen kauneus.
Olen pitänyt syksystä 2007 asti lukupäiväkirjaa myös paperilla, ja siihen versioon kirjoitan aina kirjasta jonkin kohdan josta syystä tai toisesta pidän tai joka muistuttaa hyvin kirjasta. Monet noista lainauksistani sisältävät spoilereita tai eivät sano oikein mitään ellei ole lukenut kirjaa, mutta tässä joitakin "yleismaailmallisempia" suosikkejani:
"Nyt minä olen takuulla tullut niin kauas kuin ihminen tulla voi, kukaan ei takuulla ole niin hullu, että ylittäisi nuo tasangot, kiipeäisi näille vuorille ja tutkisi nämä louhikot löytääkseen minut, nyt kun koko maailmassa vain minä tiedän missä minä olen, minä voin pitää itseäni kadonneena."
J. M. Coetzee: Michael K:n elämä, mietteitä mieheltä joka haluaa vain elää rauhassa.
"Aurinko laski juuri. Rajuilman jälkeen vesi oli noussut venevajaan asti. Koko rantaniitty oli veden alla, ja tuntui hilpeältä kulkea ruohikon poikki kun tulvavesi loiskui jaloissa. Löysin rikkinäisen tynnyrin ja vieritin sen venerantaan, asetin sen pystyyn ja kiipesin sisään. Veden alla oleva ruoho oli hyvin pehmeää ja liikkui koko ajan. Ajattelin että olin sukellusveneessä. Tynnyrissä oli isonpuoleinen reikä niin että saatoin nähdä auringon, se oli tulipunainen ja väritti tynnyrin seinämät punaisiksi, Istuuduin lämpimään veteen eikä kukaan tiennyt että olin siellä. Sitten ei tapahtunut enää mitään sinä iltana."
Tove Jansson: novelli Kesällä kokoelmasta Seuraleikki, lapsen lomapäivän ilta. Nyt muuten vasta huomasin että tulin valinneeksi tähän kaksi lainausta joissa kukaan ei tiedä missä puhuja on. :)
"Hän ei voinut käsittää miten tyynyliina oli säilynyt läpi vuosien, kun niin moni muu esine ja asia oli hajonnut ja hävinnyt. Muuta selitystä ei voinut olla kuin se, Anna mietti, että ihminen muuttuu vanhetessaan kevyemmäksi, kevenee, öisin pää alkaa kohota, se tuskin koskettaa enää tyynyä. Hänen puheensa huvitti minua, ja ajattelin ilmassa leijuvia vanhuksia, jotka hitaasti irtoavat vuoteistaan ja lentävät tuulen mukana taivaisiin. Ja ehkä kuolema johtuikin vain ikkunoista, jotka olivat unohtuneet tuulisina öinä auki."
Joel Haahtela: Perhoskerääjä, katkelma jossa näkyy hyvin kirjan utuinen kauneus.
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
30 päivää kirjoja: 14-16
14. Suosikkikirjani suosikkikirjailijaltani
No, Jääskeläisen kohdalla valinnanvaikeutta ei ole, koska olen ehtinyt lukea vain Lumikko ja yhdeksän muuta. Wintersoniltakin Intohimo on hyvin selkeä ykkössuosikki. Mutta Saramagolta lukemistani kirjoista pidin molemmista niin eri tavoin, että valinta on hyvin hankala: Kertomus sokeudesta oli hyvin hätkähdyttävä ja ajatuksia herättävä, Toinen minä leikkisämpi mutta yhtä lailla vaikuttava. Äh, niiden välillä en osaa päättää. Makine-vaihtoehdoista Vera sekä Maa ja taivas ovat myös hyvin tasavahvoja, mutta ehkä jälkimmäinen on vielä ihan pikkuisen mieluisampi.
15. Suosikkimieshahmoni
Tässä sekalainen lista ilman sen kummempia perusteluja, koska useinkaan en niitä edes osaisi kertoa:
16. Suosikkinaishahmoni
Ja vastaava lista naisista:
No, Jääskeläisen kohdalla valinnanvaikeutta ei ole, koska olen ehtinyt lukea vain Lumikko ja yhdeksän muuta. Wintersoniltakin Intohimo on hyvin selkeä ykkössuosikki. Mutta Saramagolta lukemistani kirjoista pidin molemmista niin eri tavoin, että valinta on hyvin hankala: Kertomus sokeudesta oli hyvin hätkähdyttävä ja ajatuksia herättävä, Toinen minä leikkisämpi mutta yhtä lailla vaikuttava. Äh, niiden välillä en osaa päättää. Makine-vaihtoehdoista Vera sekä Maa ja taivas ovat myös hyvin tasavahvoja, mutta ehkä jälkimmäinen on vielä ihan pikkuisen mieluisampi.
15. Suosikkimieshahmoni
Tässä sekalainen lista ilman sen kummempia perusteluja, koska useinkaan en niitä edes osaisi kertoa:
- Jason Goodwinin kirjojen Yashim Togalu
- Gabaldonin Jamie
- Vargasin Adamsberg
- Eddingsin Belgarath (tai ehkä Beldin vielä vähän enemmän)
- Piin elämän Pii
- Sookie Stackhousen miesseuralaiset Bill, Eric ja Alcide
- mielensäpahoittaja
- Raid
- Stone's Fallin John Stone
16. Suosikkinaishahmoni
Ja vastaava lista naisista:
- The Helpin naiskolmikko, varsinkin Minny
- Ensimmäisen Adamsberg-dekkarin merentutkija Mathilde
- minäkertojanainen Anna Gavaldan novellista Pieniä saintgermainilaisia harrastuksia
- Wintersonin Intohimon Villanelle
- Lisey Kingin Liseyn tarinasta
- Eddingsin Ce'Nedra
- Sookie Stackhouse
- Fingerporin Rivo-Riitta :D
perjantai 15. huhtikuuta 2011
30 päivää kirjoja: 11-13
11. Kirja jota vihasin
Kuten moni muukin on todennut, sana vihata on tässä kohtaa aika yliampuva. Ja vaikka puhuttaisiin ihan vaan inhoamisesta, niin sellaisenkin tunteen aiheuttavat kirjat jätän suosiolla kesken enkä kiusaa itseäni. Mainitaan tässä siis eräs turhauttavan huono kirja, jonka tulin lukeneeksi loppuun ihan vaan siksi että se kävi niin nopeasti. G. P. Taylorin nuorille suunnattu fantasiakirja Varjonmanaaja on kökkö, teennäinen ja tekopyhä. Jotta ärsytys olisi täydellinen, kääntäjä on vielä suomentanut esim. kylien nimiä niin että ne kuulostavat todella typeriltä, ottaen huomioon että ne sijaitsevat Englannissa. Lopulta tämän lukunautinnon kruunasi se, että kirja loppui ihan kesken ja olisi pitänyt lukea vielä jatko-os(i)akin saadakseen jutun päätökseen. Enpä ole lukenut.
12. Kirja jota rakastin ennen mutta en enää
Ihan täysin tähän sopivaa kirjaa ei taida olla. Toki vaikkapa Nummelan ponitalli -sarjan lukeminen tuskin olisi tällä ikää samanlaista kuin silloin joskus, mutta ei se silti oikein tunnu sopivan otsikkoon. Joten vastaan tähän genrellä, jota en ole ikinä rakastanut mutta joka noin kymmenen vuotta sitten tuntui hyvin kiehtovalta. Nyt olen siitä kuitenkin kasvanut aika reippaasti yli. Todennäköisesti aiemmin mainitun Coelhonkin tuotanto olisi uponnut huomattavasti paremmin silloin nuorempana, sillä puhun sellaisista korkealentoisen henkisistä "elämäntaito-oppaista" kuin vaikkapa James Redfieldin Yhdeksän oivalluksen tie. Nykyään lähinnä tympii jos jokin kirja vähänkään meinaa vivahtaa siihen suuntaan.
13. Suosikkikirjailijani
Suosikkikirjailijoideni joukko on jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Sellaisessa, että olen löytänyt kirjailijoita joiden kirjoista pidän todella paljon, mutta joilta olen kuitenkin ehtinyt lukea sen verran vähän että tuntuu vähän tyhmältä sanoa heitä suosikkikirjailijoikseni. Mutta sanon silti. Kaikkien näiden neljän kanssa on käynyt niin, että olen rakastunut heidän tekstiinsä ensimmäisellä sivulla ja ollut ensimmäisen luetun kirjan jälkeen varma, että haluan lukea heiltä kaiken:
Kuten moni muukin on todennut, sana vihata on tässä kohtaa aika yliampuva. Ja vaikka puhuttaisiin ihan vaan inhoamisesta, niin sellaisenkin tunteen aiheuttavat kirjat jätän suosiolla kesken enkä kiusaa itseäni. Mainitaan tässä siis eräs turhauttavan huono kirja, jonka tulin lukeneeksi loppuun ihan vaan siksi että se kävi niin nopeasti. G. P. Taylorin nuorille suunnattu fantasiakirja Varjonmanaaja on kökkö, teennäinen ja tekopyhä. Jotta ärsytys olisi täydellinen, kääntäjä on vielä suomentanut esim. kylien nimiä niin että ne kuulostavat todella typeriltä, ottaen huomioon että ne sijaitsevat Englannissa. Lopulta tämän lukunautinnon kruunasi se, että kirja loppui ihan kesken ja olisi pitänyt lukea vielä jatko-os(i)akin saadakseen jutun päätökseen. Enpä ole lukenut.
12. Kirja jota rakastin ennen mutta en enää
Ihan täysin tähän sopivaa kirjaa ei taida olla. Toki vaikkapa Nummelan ponitalli -sarjan lukeminen tuskin olisi tällä ikää samanlaista kuin silloin joskus, mutta ei se silti oikein tunnu sopivan otsikkoon. Joten vastaan tähän genrellä, jota en ole ikinä rakastanut mutta joka noin kymmenen vuotta sitten tuntui hyvin kiehtovalta. Nyt olen siitä kuitenkin kasvanut aika reippaasti yli. Todennäköisesti aiemmin mainitun Coelhonkin tuotanto olisi uponnut huomattavasti paremmin silloin nuorempana, sillä puhun sellaisista korkealentoisen henkisistä "elämäntaito-oppaista" kuin vaikkapa James Redfieldin Yhdeksän oivalluksen tie. Nykyään lähinnä tympii jos jokin kirja vähänkään meinaa vivahtaa siihen suuntaan.
13. Suosikkikirjailijani
Suosikkikirjailijoideni joukko on jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Sellaisessa, että olen löytänyt kirjailijoita joiden kirjoista pidän todella paljon, mutta joilta olen kuitenkin ehtinyt lukea sen verran vähän että tuntuu vähän tyhmältä sanoa heitä suosikkikirjailijoikseni. Mutta sanon silti. Kaikkien näiden neljän kanssa on käynyt niin, että olen rakastunut heidän tekstiinsä ensimmäisellä sivulla ja ollut ensimmäisen luetun kirjan jälkeen varma, että haluan lukea heiltä kaiken:
José Saramago
Saramagon tyyli herättää monissa aika ristiriitaisia tunteita, mutta syystä tai toisesta se sopii omaan makuuni täydellisesti! Pidän kovasti myös kirjojen vähän kieroista ideoista.
Luettuina: Toinen minä, Kertomus sokeudesta
Andreï Makine
Hyvin, hyvin kauniita kirjoja! Venäläisyys ja ranskalaisuus sulautuvat tyylikkäästi yhteen.
Luettuina: Venäläisiä unelmia, Vera, Maa ja taivas
Jeanette Winterson
Haasteen ykköskohdassa jo hehkutinkin sitä kuinka kaikki kolahti täydellisesti ensikosketuksessani Wintersoniin.
Luettuina: Intohimo, Majakanvartija
Pasi Ilmari Jääskeläinen
Vaikka olenkin lukenut Jääskeläiseltä vasta yhden kirjan, se oli kaikin puolin sellainen napakymppi että voin hyvillä mielin laittaa hänet tälle listalle!
Luettuna: Lumikko ja yhdeksän muuta
keskiviikko 13. huhtikuuta 2011
30 päivää kirjoja: 8-10
8. Yliarvostettu kirja(ilija)
Brasilian suuri guru Paulo Coelho on päässyt esille monen muunkin vastauksissa, niin hyvässä kuin pahassakin, ja tällä kertaa taas siis mollataan. :) Olen lukenut häneltä kolme kirjaa. Kun luin Alkemistin ja Veronika päättää kuolla, totta puhuen kyllä pidin lukemastani. Vasta jälkeenpäin kirjojen jättämät muistikuvat alkoivat ärsyttää. Muka olevinaan niin viisasta ja henkevää tekstiä, mutta enpä nyt tiedä. Viimeinen pisara oli Paholainen ja neiti Prym, joka on mielestäni aivan turhanpäiväistä kuraa. Toisaalta kyllä pystyn ymmärtämäänkin Coelhon menestyksen, mutta ottaa vain vähän päähän että tällaisia kirjoja myydään niin paljon, kun maailmassa sentään on melkoinen määrä kirjoja/kirjailijoita, jotka mielestäni olisivat sen huomattavasti paremmin ansainneet...
9. Kirja jota päädyin vastoin ennakko-odotuksia rakastamaan
Koska haluan lukea vain kirjoja joista itse olen kiinnostunut, on hyvin epätodennäköistä että tarttuisin kirjaan josta en lainkaan odota pitäväni. Mutta toisinaan kiinnostukseen sulautuu myös epäilyksiä, ja monesti olenkin saanut ilokseni huomata, että pidän jostain kirjasta huomattavasti enemmän kuin olisin osannut odottaa. Niin kävi esimerkiksi Leena Krohnin todella kiehtovan Tainaronin kanssa. Ostin kirjan puoli-ilmaiseksi alesta pyöriteltyäni sitä aika pitkään käsissäni; vaikutti aika oudolta, mutta kuitenkin sitten riittävän kiinnostavalta lähteäkseen mukaani - onneksi! Aivan mahtava kirja, viime vuoteni parhaimmistoa!
10. Suosikkiklassikkoni
Toistaiseksi olen lukenut vain kourallisen klassikoita, joista voiton vie Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri. Usein tuskaisen tylsäksikin moitittu, mutta minulle se oli täynnä vähäeleisen hiljaista voimaa.
Brasilian suuri guru Paulo Coelho on päässyt esille monen muunkin vastauksissa, niin hyvässä kuin pahassakin, ja tällä kertaa taas siis mollataan. :) Olen lukenut häneltä kolme kirjaa. Kun luin Alkemistin ja Veronika päättää kuolla, totta puhuen kyllä pidin lukemastani. Vasta jälkeenpäin kirjojen jättämät muistikuvat alkoivat ärsyttää. Muka olevinaan niin viisasta ja henkevää tekstiä, mutta enpä nyt tiedä. Viimeinen pisara oli Paholainen ja neiti Prym, joka on mielestäni aivan turhanpäiväistä kuraa. Toisaalta kyllä pystyn ymmärtämäänkin Coelhon menestyksen, mutta ottaa vain vähän päähän että tällaisia kirjoja myydään niin paljon, kun maailmassa sentään on melkoinen määrä kirjoja/kirjailijoita, jotka mielestäni olisivat sen huomattavasti paremmin ansainneet...
9. Kirja jota päädyin vastoin ennakko-odotuksia rakastamaan
Koska haluan lukea vain kirjoja joista itse olen kiinnostunut, on hyvin epätodennäköistä että tarttuisin kirjaan josta en lainkaan odota pitäväni. Mutta toisinaan kiinnostukseen sulautuu myös epäilyksiä, ja monesti olenkin saanut ilokseni huomata, että pidän jostain kirjasta huomattavasti enemmän kuin olisin osannut odottaa. Niin kävi esimerkiksi Leena Krohnin todella kiehtovan Tainaronin kanssa. Ostin kirjan puoli-ilmaiseksi alesta pyöriteltyäni sitä aika pitkään käsissäni; vaikutti aika oudolta, mutta kuitenkin sitten riittävän kiinnostavalta lähteäkseen mukaani - onneksi! Aivan mahtava kirja, viime vuoteni parhaimmistoa!
10. Suosikkiklassikkoni
Toistaiseksi olen lukenut vain kourallisen klassikoita, joista voiton vie Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri. Usein tuskaisen tylsäksikin moitittu, mutta minulle se oli täynnä vähäeleisen hiljaista voimaa.
maanantai 11. huhtikuuta 2011
30 päivää kirjoja: 5-7
5. Kirja joka tekee iloiseksi
Tietysti minkä tahansa hyvän kirjan lukeminen tekee omalla tavallaan iloiseksi, mutta sellaiset kirjat, jotka kuplivat elämäniloa, ovat totta puhuen lukemistossani aika harvassa. Katselin hyllyäni miettien, että mikä oikein voisi sopia tähän, ja silmiini osui Anna Gavaldan novellikokoelma Kunpa joku odottaisi minua jossakin. Siinä kyllä käsitellään myös surullisia ja traagisia aiheita, mutta siitä huolimatta tekstin kepeys tarttuu niin että tekisi mieli alkaa hyppelehtiä! :)
6. Kirja joka tekee surulliseksi
Pidän paljon monista surullisista kirjoista. Haikean, kauniin surumielisen tarinan lukeminen tuntuu yleensä jotenkin puhdistavalta kokemukselta. Mutta Niels Fredrik Dahlin kirjassa Matkalla ystävän luo surullisuus meni liian pitkälle. Sitä oli ahdistavaa lukea.
Ja sitten ovat vielä ne kirjat, usein tositarinat, jotka ovat lähes sietämättömän pakahduttavia. Oman elämäntilanteen vuoksi suurin kauhistus ovat pienen lapsen kuolemasta kertovat kirjat. Yhden sellaisen olen lukenut, P. F. Thomésen Varjolapsen, jossa kirjailija kertoo pikku tyttärensä kuolemisesta sairauteen, miettii mitä tyttärestä on jäljellä ja mikä hän itse on menetettyään lapsensa. "Jos hän vielä jossain on, niin sanoissa."
Jos olisin uskaltautunut lukemaan Johanna Ervastin Jäähyväiset Einolle, uskon että se olisi mielestäni surullisin koskaan lukemani kirja. Toisaalta haluaisin sen lukea, mutta aina kun kirja tulee varoittamatta jossain vastaan, alkaa suorastaan puistattaa.
7. Aliarvostettu kirja(ilija)
Tuntuu ehkä oudolta sanoa aliarvostetuksi kirjailijaa, joka jollain mittapuulla taitaa olla maailman menestyneimpiä. En edes tiedä onko käsitykseni aivan väärä. Ehkä häntä arvostetaan ihan tosissaan. Mutta mielikuvani nyt kuitenkin on se, että monet pitävät Stephen Kingiä lähinnä pelottelijana, menestyvien kauhutarinoiden kirjoittajana, eivätkä niinkään Kirjailijana isolla K:lla.
Nuorempana luin paljon Kingin kirjoja ja silloin etsinkin niistä juuri sitä jännitystä. Kun muutaman vuoden tauon jälkeen palasin hänen kirjojensa pariin saatuani Liseyn tarinan lahjaksi, heräsin vasta huomaamaan kuinka fantastisen hyvin hänen tekstinsä kulkeekaan! Kirja on kaikin tavoin todella hyvä. Sen jälkeen lukemastani Kalpeasta aavistuksestakin löysin paljon ihastelemisen aihetta. Asiasta on ollut puhetta aiemminkin ja silloin joku huomautti että Kingin laajassa tuotannossa on paljon kökköäkin tavaraa, mikä on kyllä varmasti totta, ja ihmehän se toki olisikin jos tuottelias kirjailija saisi uransa aikana ulos vain pelkkää huippulaatua. Joka tapauksessa odotan innolla että ehdin lukea muita Kingin uudempia tuotoksia - ja nimenomaan kaunokirjallisina teoksina.
Tietysti minkä tahansa hyvän kirjan lukeminen tekee omalla tavallaan iloiseksi, mutta sellaiset kirjat, jotka kuplivat elämäniloa, ovat totta puhuen lukemistossani aika harvassa. Katselin hyllyäni miettien, että mikä oikein voisi sopia tähän, ja silmiini osui Anna Gavaldan novellikokoelma Kunpa joku odottaisi minua jossakin. Siinä kyllä käsitellään myös surullisia ja traagisia aiheita, mutta siitä huolimatta tekstin kepeys tarttuu niin että tekisi mieli alkaa hyppelehtiä! :)
6. Kirja joka tekee surulliseksi
Pidän paljon monista surullisista kirjoista. Haikean, kauniin surumielisen tarinan lukeminen tuntuu yleensä jotenkin puhdistavalta kokemukselta. Mutta Niels Fredrik Dahlin kirjassa Matkalla ystävän luo surullisuus meni liian pitkälle. Sitä oli ahdistavaa lukea.
Ja sitten ovat vielä ne kirjat, usein tositarinat, jotka ovat lähes sietämättömän pakahduttavia. Oman elämäntilanteen vuoksi suurin kauhistus ovat pienen lapsen kuolemasta kertovat kirjat. Yhden sellaisen olen lukenut, P. F. Thomésen Varjolapsen, jossa kirjailija kertoo pikku tyttärensä kuolemisesta sairauteen, miettii mitä tyttärestä on jäljellä ja mikä hän itse on menetettyään lapsensa. "Jos hän vielä jossain on, niin sanoissa."
Jos olisin uskaltautunut lukemaan Johanna Ervastin Jäähyväiset Einolle, uskon että se olisi mielestäni surullisin koskaan lukemani kirja. Toisaalta haluaisin sen lukea, mutta aina kun kirja tulee varoittamatta jossain vastaan, alkaa suorastaan puistattaa.
7. Aliarvostettu kirja(ilija)
Tuntuu ehkä oudolta sanoa aliarvostetuksi kirjailijaa, joka jollain mittapuulla taitaa olla maailman menestyneimpiä. En edes tiedä onko käsitykseni aivan väärä. Ehkä häntä arvostetaan ihan tosissaan. Mutta mielikuvani nyt kuitenkin on se, että monet pitävät Stephen Kingiä lähinnä pelottelijana, menestyvien kauhutarinoiden kirjoittajana, eivätkä niinkään Kirjailijana isolla K:lla.
Nuorempana luin paljon Kingin kirjoja ja silloin etsinkin niistä juuri sitä jännitystä. Kun muutaman vuoden tauon jälkeen palasin hänen kirjojensa pariin saatuani Liseyn tarinan lahjaksi, heräsin vasta huomaamaan kuinka fantastisen hyvin hänen tekstinsä kulkeekaan! Kirja on kaikin tavoin todella hyvä. Sen jälkeen lukemastani Kalpeasta aavistuksestakin löysin paljon ihastelemisen aihetta. Asiasta on ollut puhetta aiemminkin ja silloin joku huomautti että Kingin laajassa tuotannossa on paljon kökköäkin tavaraa, mikä on kyllä varmasti totta, ja ihmehän se toki olisikin jos tuottelias kirjailija saisi uransa aikana ulos vain pelkkää huippulaatua. Joka tapauksessa odotan innolla että ehdin lukea muita Kingin uudempia tuotoksia - ja nimenomaan kaunokirjallisina teoksina.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




















