Charlaine Harris: Dead Ever After

Viimeisen Sookie Stackhouse -kirjan ilmaannuttua postilaatikkoon kaikki muu lukeminen meni jäähylle siksi aikaa että sain selvitettyä kuinka tässä oikein käy. Odotin lukemista lievästi pelonsekaisella innostuksella. Kuinka Harris mahtaisi onnistua saattamaan kuvion päätökseen ja tyydyttäisikö hänen valintansa minua?

No kyllä se tyydytti. Hieman yllättäenkin! Moni muu on käsittääkseni pettynyt enemmän tai vähemmän. Spoilaavammat kommenttini saat esiin hiirellä maalaten:
Loppuratkaisuun tyytymistä auttoi varmasti se, että vaikka Eric toki onkin hottis ja erittäin onnistunut, kiehtova hahmo, niin romanttisemmassa mielessä en ole koskaan ollut hänen ykkösfaninsa. En tosin Saminkaan, mutta nyt taisin alkaa nähdä hänet sekä hänen ja Sookien välisen kiintymyksen hieman eri valossa jo kirjan alussa. Suosikkini Sookien kosijoista on alusta loppuun ollut Bill, mutta kai Samin kanssa yhteen päätyminen on Sookielle tulevien vuosien kannalta parempi vaihtoehto. Onhan lopussa tosin myös pikku ripaus avoimuutta, mistä tykkäsin.

Sookie ja kumppanit eivät tälläkään kertaa selvinneet ilman hengenvaaraan joutumista, ja ryminää riitti. Sookien ihmissuhdeasioista olisin mielelläni voinut lukea enemmänkin. Eipä tämä ehkä juonellisesti ollut sarjan parhaimpia osia, mutta kelpaa kyllä mulle päätökseksi. Näyttämöllä käy monia edellisistä osista tuttuja henkilöitä, niin hyviksiä kuin pahiksiakin, joten samaan pakettiin mahtuu usean kohtalon selviäminen.

Tässä kohtaa pitäisi varmaan yrittää sanoa jotain suunnilleen järkevää koko sarjasta. Paranormaali romantiikka tuntuu olevan täydellisesti omaan makuuni sopiva viihteen laji, ja tässä vielä erityisesti miellyttävät sopivan humoristinen ote, onnistunut henkilögalleria ja kieli jota on mukavaa lukea. Siitäkin pidän, että vaikka Sookie osaakin lukea ajatuksia ja hänellä on varsin eksoottisia ystäviä, hän näyttäytyy lopulta silti aika tavallisena. Sookien arkipuuhien kuvailu tasoittaa mukavasti kirjojen villimpää toimintaa.

Vähän on haikea fiilis, mutta onneksi Harris sentään osaa lopettaa johonkin, toisin kuin jotkut muut. :) Ja ainahan nämä voi lukea uudestaan!

Ensimmäinen lause: The New Orleans businessman, whose gray hair put him in his fifties, was accompanied by his much younger and taller bodyguard/chauffeur on the night he met the devil in the French Quarter.

Ulkoasu: No minähän tykkään raikkaista ja pirteistä väreistä, joten kyllä tämä oranssi sähäkkyys kelpaa oikein hyvin. Kannen suunn.: Patrick Knowles.

Kustantaja Gollancz 2013, 338 s.

Charlaine Harris: Sookie Stackhouse x 10

Tulinpa ottaneeksi Sookie-maratonin. Luin kaikki lukematta olleet, ilmestyneet sarjan romaanit eli osat 5-12:
Dead as a Doornail,
Definitely Dead,
All Together Dead,
From Dead to Worse,
Dead and Gone,
Dead in the Family,
Dead Reckoning ja
Deadlocked,


viisi Sookie-novellia sisältävän kokoelman
A Touch of Dead


sekä vielä sarjan opaskirjan
The Sookie Stackhouse Companion, jonka sisällöstä Kata on laatinut niin hyvän erittelyn että minun ei enää tarvitse vaivautua. :)

Oikeastaan tarkoitus oli lukea vain muutama, mutta melkeinpä sen arvasin jo etukäteen että jään koukkuun enkä pysty lopettamaan. :) Sookien elämässä ei juuri ole suvantokohtia; vampyyrien ja muodonmuuttajien lisäksi myös keijut tulevat selvemmin mukaan kuvioihin, eikä se pahemmin ainakaan edistä rauhallisuutta, ja onpa mukana muutama noitakin. Miesasiat eivät edelleenkään kunnolla selkene (olen ilmeisesti poikkeava kun hurraan Billin puolesta ;), Sookie löytää uusia sukulaisia ja telepatiakyvyn alkuperäkin lopulta selviää. Ja muitakin tapahtumia siis riittää kirjojen täydeltä.

Kuten on kai selvää, viihdyin erittäin hyvin. Pidän Harrisin luomasta maailmasta ja hahmoista, ja kielestä myös. Vaikkei se olekaan samalla tavalla hyvää kuin vaikkapa kirjassa jonka voisi kuvitella voittavan Booker-palkinnon, se on hyvin sujuvaa ja luontevasti puhujansa suuhun sopivaa, ja sitä lukiessa oppii myös ison kasan puhekielen sanontoja yms, joihin ei "parempikielisissä" kirjoissa törmää. (Käännöksien sanonnoista en toki osaa sanoa mitään.) Se vain toisinaan vähän nyppi, että Harris tuntui aina välillä keksineen Sookielle jonkin hokeman, jota sitten jossain yksittäisessä kirjassa käytettiin ties kuinka moneen kertaan. To the nth degree. Geez Louise.


Novellit oli kiva päästä lukemaan kronologisesti oikeissa kohdissa (opaskirja sisältää myös yhden). One Word Answer -novelli (kokoelmassa) jopa sisältää aika oleellisen, kirjojen 5 ja 6 väliin sijoittuvan juonen palan, jossa Sookie tapaa ensimmäisen kerran asianajaja Cataliadesin joka kertoo Hadley-serkun kohtalosta ja hänen jättämästään perinnöstä. Opaskirjassa Harris pahoitteleekin tämän seikan aiheuttamaa hämmennystä lukijoissa jotka eivät ole novellia lukeneet, ja sanoo jatkossa kirjoittavansa novelleja vain "bonuksina". Muut ovatkin sellaisia eivätkä sisällä mitään mitä ilman ei pärjäisi, mutta useimpien tapahtumiin kuitenkin viitataan romaanien puolella vähintään ohimennen.

Opaskirjaa en toki sanasta sanaan lukenut, mutta oli siellä paljon tutkittavaa ja kiinnostavia juttuja. Novellin tietysti luin, tutkin sarjan alkupään juonitiivistelmiä muistin virkistämiseksi, tiirailin Bon Tempsin karttaa, lueskelin Harrisin vastauksia fanien kysymyksiin jne. Novelli taitaa olla se oleellisin sisältö, mutta ihan mukava tietopaketti kirja on muutenkin.

Eipä tässä maratonissa ollut juuri muuta vikaa kuin se että se jäi vähän kesken, koska sarjan viimeistä osaa täytyy odottaa ensi vuoteen!

Ensimmäinen lause: I knew my brother would turn into a panther before he did. (Dead as a Doornail)


Ulkoasu: Eikö nyt millään voisi julkaista sarjaa loppuun asti yhtenäisenä? Mulla on jo kolmea versiota kun ykkösosa on sitä brittien alkuperäistä. Värin/tyylin muutosta enemmän kyllä häiritsee se, että Deadlocked on erikokoinen! Pöh. No, pystynen elämään asian kanssa. Muuten ulkoasut kyllä sopivat silmääni. Kansikuvat osissa 5-10: Home Box Office, kannen suunn. 9: Andrew Campling, kannen suunn. 10: I Did That Ltd. Kansikuvat & suunn. 11-12 + opas: Patrick Knowles. Novellikokoelmasta ei tietoja.


Kustantaja Gollancz. Näiden painosten julkaisuvuodet/alkuperäiset julkaisuvuodet sekä sivumäärät kirjojen ylhäällä luetellussa järjestyksessä:

DaaD: 2009/2005, 295 s.
DD: 2009/2006, 324 s.
ATD: 2009/2007, 323 s.
FDtW: 2009/2008, 359 s.
DaG: 2010/2009, 312 s.
DitF: 2011/2010, 311 s.
DR: 2012/2011, 325 s.
D: 2012/2012, 327 s.
AToD: 2010/2009 (novellit kirj. 2004-08), 192 s.
TSSC: 2011/2011, 461 s.