Jos mahdollista, vierailijan silmin maa näyttäytyy vielä absurdimpana kuin uutisten perusteella. Propagandan määrä on käsittämätön. Haluaisin tietää vastauksen samaan kysymykseen jonka Delislekin pariin kertaan esittää: Uskovatko ihmiset siellä aivan todella kaiken mitä heille kerrotaan? Täytyy lisätä lukulistalle Barbara Demickin Suljettu maa, ehkä vastaus löytyy siitä. Tai ainakin lisää ymmärrystä tilanteeseen.
Delislen kerronta on sekä tarkkanäköistä että viihdyttävää, ja selkeä piirrosjälkikin miellyttää.
Teos ansaitsisi kyllä saada osakseen enemmänkin kommentointia, mutta Pohjois-Korea vetää niin epäuskoisen ja hölmistyneen sanattomaksi että joudun toteamaan: ei vaan pysty.
Ranskankielinen alkuteos: Pyongyang (2003)
Ulkoasu: Vaikka kansi toki sopiikin kirjan sisältöön, niin en varmaan sen perusteella olisi kirjasta kiinnostunut. Taitaisin kaivata jotain lisää, mutta en osaa sanoa mitä se voisi olla.
Kustantaja WSOY 2011, 2. painos, suom. Saara Pääkkönen, 176 s.
