Kertomuksen todenperäisyydestä on kiistelty, mikä on harmi koska todella toivoisin sen olevan totta. Kaltaiselleni metsien rakastajalle, ja miksei muillekin, ajatus miehen viettämästä elämästä on aika huikea. Ja kuten kirjassakin todetaan, "hän näyttää ihmeellisesti löytäneen tien onnelliseen elämään". Totta tai ei, oleellisinta lienee se, että kirja on kuulemma innostanut ihmisiä ihan oikeisiin metsänistutusliikkeisiin ympäri maailmaa.
Ensimmäinen lause: Nyt siitä on jo nelisenkymmentä vuotta.
Ranskankielinen alkuteos: L'homme qui plantait des arbres (1983) (kirj. kuitenkin jo 1950-luvulla)
Kustantaja Basam Books 1994, suom. Tuukka Kangasluoma, 33 s.
Luet ihania kirjoja!
VastaaPoistaKiehtova ajatus kirjassa. Minä istutan ainakin yhden puun joka vuosi. Tänä keväänä olen istuttanut jo monta ja tänä iltana taas.
VastaaPoista"Puut ovat runoja, joita maa kirjoittaa taivaalle."
Teresita: Siihen ainakin pyrin! :) Jostain blogista tämäkin vinkki on peräisin.
VastaaPoistaLeena Lumi: Olen tuon sitaatin lukenut jostain ennenkin ja pidän siitä. Ja kiva kuulla että istutat puita! Tähän omalle tontillemmekin mahtuisi muutama lisää, vaikka niitä onneksi jo aika paljon onkin...
Ihana, että pidit myös kirjasta. :)
VastaaPoistaVoiko tästä olla pitämättä? :) No, voi kai, koska eipä ole taidettu julkaista sellaista kirjaa josta kaikki olisivat samaa mieltä, mutta silti!
VastaaPoista