tiistai 24. toukokuuta 2016

Dolores Redondo: Näkymätön vartija

Baskimaan murhat -dekkaritrilogian avausosassa Baztanin laaksoa piinaa sarjamurhaaja joka valitsee uhreikseen teinityttöjä ja jättää heidät metsään rituaalinomaisesti aseteltuina. Jotkut puhuvat sen olevan peräti itse basajaun, metsän myyttinen vartija. Tapauksen tutkinnan saa johdettavakseen konstaapeli Amaia Salazar, ja se taas ei miellytä kaikkia hänen miespuolisia kollegojaan.

Amaia joutuu vastentahtoisesti palaamaan tutkinnan vuoksi kotikyläänsä, käymään taas läpi samoja vanhoja erimielisyyksiä sisartensa kanssa ja kohtaamaan myös viimein tapahtuman jonka hän on lapsena työntänyt pois muististaan. Murhajuoneen sekoittuukin paljon Amaian perheasioiden selvittelyä. Vai liittyvätkö asiat jopa toisiinsa?

Redondo heittää sekaan myös mytologiaa, joka onkin varsin mukava mauste. Näkymätön vartija on kyllä melko vakuuttava paketti jossa yhdistyvät erilaiset teemat, ja juoni vie sopivan reippaasti eteenpäin, mutta niin ihastunut en ole että tuntisin erityistä tarvetta lukea sarjan muita osia. Lievä nihkeys taitaa mennä aika suurelta osin sen piikkiin että lukiessani ajattelin etten nyt vaan oikein jaksaisi näitä ihmisiä. Kenenkään muun kuin Amaian tekemiset eivät ihan hirvittävästi kiinnostaneet, eivätkä hänenkään niin paljoa että sillä olisi kuitattu kaikki ne muut. Mutta haa, arvasinpas murhaajan. :)

Ensimmäinen lause: Ainhoa Elizasu oli basajaunin toinen uhri, vaikka tytön kuolinhetkellä lehdistö ei vielä tappajaa tällä nimellä kutsunutkaan.

Espanjankielinen alkuteos: El guardián invisible (2013)

Suomentanut Sari Selander

Kustantaja Gummerus 2015, 397 s.

6 kommenttia:

  1. Luin tämän 'basajaunin' heti kirjan ilmestyttyä espanjaksi. En pitänyt, minusta tässä oli jotain kuvottavaa - en ole lukenut muita enkä aio. Ehkä liikaa mytologiaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäävät tosiaan varmaan multakin loput lukematta.

      Poista
  2. Koetin lukea sarjan kakkososaa (kun ajattelin, ettei haittaa vaikka aloittaa keskeltä :)), mutta ei se innostanut. Alkuosassa oli lähinnä Amalian henk.koht. elämän kuvausta ja se ei imaissut mukaansa. Ei tämä sarjan aloituskaan oikein kuulosta minun kirjaltani. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakkososan alku olikin laitettu houkuttimeksi tämän loppuun (ainakin e-versioon). Vähän sitä vilkuilin, Amaian kuulumiset voisivat kelvatakin mutta ilmankin pärjään. :)

      Poista
  3. Kirjassa oli paljon hyvää ja sitä oli kiva lukea, mutta ei minullekaan jäänyt mitään himoa lukea sarjaa eteenpäin... Jotain särmää siitä kai jäi puuttumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, samoilla linjoilla. Ei huono mutta ei vaan sytyttänyt.

      Poista