Lisey ehti olla naimisissa Yhdysvaltojen tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluneen Scott Landonin kanssa 25 vuotta. Nyt Scottin kuolemasta on kulunut kaksi vuotta, ja Lisey alkaa viimein siivota miehensä työhuonetta. Hän joutuu vähitellen kohtaamaan muistonsa siitä osasta Scottin elämää jonka on mielessään piilottanut purppuranvärisen verhon taakse - Lumokuusta, Scottin toisesta todellisuudesta. Paikasta, josta hän sai inspiraationsa mutta joka oli myös vaarallinen. Liseystä alkaa tuntua kuin Scott olisi aavistanut kuolemansa jä jättänyt Liseylle vihjeitä jotka johdattavat hänet palaamaan muistoihinsa ja Lumokuuhun sekä kuulemaan lopulta sen mikä Scottilta jäi kertomatta.
Nuorempana luin Kingiä melko paljonkin mutta nyt monen vuoden ajalta on kokemusta vain Kuoleman käytävästä ja novellikokoelmasta Maantievirus matkalla pohjoiseen. Ensinmainitun olen kyllä lukenut useampaankin kertaan, se on yksi suosikkikirjoistani. Useimmat uudemmat tuotokset on kuitenkin tullut sivuutettua ja niin olisi varmasti käynyt tällekin ellen olisi saanut tätä lahjaksi. Onneksi sain!
Tarina tuntuu lähtevän liikkeelle vähän hitaasti, sekavastikin, mutta loppuun päästyäni totesin pitäneeni siitä paljon. Samoin kävi Kingin kirjoitustyylin kanssa; ensin ärsytti, pian jo ihastutti. Teksti on rikasta ja runsasta. Kääntäjäkin on saanut kaivella sanavaraston laaria isolla lapiolla ja keksiä vähän uuttakin.
En oikein tiennyt takakannen perusteella, olisiko odotettavissa kauhua vai jotain aivan muuta. Lähinnä kirja oli yliluonnollisuudella höystetty rakkaustarina, vain ripaus kauhua mausteenaan. Mutta tuo odotuksettomuus jäi mieleen jotenkin virkistävänä; tuntui kuin olisin lukenut kirjaa vähän normaalia avoimemmin mielin. Ei varmasti olisi pahitteeksi lukea useamminkin jonkun muun valitsemaa kirjaa josta ei tiedä juuri mitään, se saattaisi avata aivan uusia maailmoja.
Liseyn tarinalle vielä bonuspisteitä siitä, että kansipapereiden alta löytyy ihan jotain muuta kuin se ainainen nuivan yksivärinen pahvi! :)
Ensimmäinen lause: Kuuluisien kirjailijoiden puolisot ovat julkisuuden silmissä lähes näkymättömiä, ja Lisey Landon jos kuka tiesi sen.
Englanninkielinen alkuteos: Lisey's Story (2006)
Kustantaja Tammi 2008, suom. Ilkka Rekiaro, 541 s.
Ei kuulosta kauhean tyypilliseltä Kingilta tämä kirja. King oli myös yksi minun nuoruudensuosikeistani. Vuosiin en ole lukenut mieheltä mitään, mutta välillä on tullut mieleen, että pitäisi lukea jotain, että näkisi onko niissä oikeasti jotain taikaa. :)
VastaaPoistaMinä en ole lukenut Kingiltä mitään, en uskalla! ;) Enkä oikein haluakaan: olin tosi pettynyt Kingin monesti kehuttuun kirjoittajaeläkertaan "Kirjoitan". Saattoihan se olla suomentajankin vikaa, mutta kieli oli tosi huolimatonta ja kaikin puolin ärsyttävää. Ajattelin, että kiinnostuisin Kingistä tun kirjan perusteella, mutta täysin toisin kävi. Ehkä joskus.
VastaaPoistaMarjis, tämä sekä oli että ei ollut tyypillistä Kingiä: aiheensa puolesta erilainen ja muutenkin jotain uutta tuoretta tuulahdusta oli havaittavissa, mutta toisaalta löysin kielestä ja tunnelmasta myös paljon muistikuvistani tuttua. Kiinnostaisi lukea muitakin uudempia Kingejä. Ne ovat kyllä (tietääkseni) selkeämmin kauhua.
VastaaPoistaJenni, en ole tuota lukenut, suomennoksen piikkiin ärsytys saattaa tietysti mennä mutta tässäkin teksti oli sellaista että se todennäköisesti joko miellyttää tai ärsyttää. Muistan Kingin käyttäneen samaa, aluksi hieman sekavalta tuntuvaa tyyliä joissain aiemmin lukemissani kirjoissa, kun taas esim. Kuoleman käytävässä on huomattavasti selkeämpää kerrontaa.