Eikä ollut ollenkaan turha hankinta! Monipuolisine maistiaisineen tämä sopii mainiosti kirjailijaan tutustumiseen. Kokoelma sisältää niin scifiä kuin fantasiaakin. Osa novelleista on Le Guinin ensimmäisiä tutkimusmatkoja maailmoihin, joista hän myöhemmin kirjoitti romaaneja. Kahdesta Maameri-novellista jo kirjoitinkin lyhyesti erikseen ja muutamiin muihinkin on tarkoitus vielä palata samaisten viikon novelli -postausten yhteydessä, joten en puutu tässä yksittäisten tarinoiden sisältöön sen kummemmin.
Sen sijaan kehun koko kokoelmaa. Le Guin kirjoittaa ihan loistavan hyvin, saaden minut kiinnostumaan sellaisistakin aiheista joista en välttämättä olisi sitä uskonut. Vaikka avaruus muuten kiehtookin, siellä matkailua sisältävät scifitarinat eivät yleensä ole juuri houkutelleet. Löytyipä nyt siis ainakin yksi poikkeus siihenkin sääntöön, Le Guinin tuotantoa samalta saralta voisin nimittäin hyvin kokeilla enemmänkin. Ehkä se johtuu siitä mitä kirjailija itse kirjoittaa erään tällaisen novellin taustoituksessa: toimintaa ja seikkailua enemmän häntä kiinnostaa psykologia, se mitä tapahtuu pään sisäisessä avaruudessa. Ei sillä, että minulla noin muuten olisi mitään seikkailuakaan vastaan, mutta tässä yhteydessä Le Guinin lähestymistapa tuntuu toimivan.
Maameri-novellin yhteydessä jo mainitsinkin että fantasiatarinatkin ovat yllättävän "kokonaisia", vaikka perinteisen miekka ja magia -tyyppisen fantasiamaailman esittelyn kuvittelisi vaativan vähän enemmän tekstiä kuin novelliin mahtuu. Harhaluulo tuokin näköjään. Monenlaista voi kirjoittaa kun osaa hommansa!
Selkeästi scifiksi tai fantasiaksi määriteltävien novellien lisäksi kokoelmasta löytyy vielä vähän muutakin, kuten tarinoita joita Le Guin kutsuu psykomyyteiksi. Vesa Sisättö lainaa esipuheessaan kirjailijan omaa määritelmää: Psykomyytit ovat "enemmän tai vähemmän surrealistisia tarinoita, joilla on fantasian kanssa yhteistä se, että ne tapahtuvat historian ja ajan ulkopuolella, elävän mielen sillä alueella, joka tuntuu olevan - viittaamatta tässä lainkaan kuolemattomuuden käsitteeseen - täysin ilman avaruudellisia ja ajallisia rajoja".
Le Guinin laatimat novellien taustoituksetkin tarjoilevat kiinnostavaa bonusta lukukokemukseen. Pakko lainata tähän vielä samaa kokoelman niminovellin taustoitusta kuin Morrekin, tämä on niin hyytävän hieno:
"Kun tyttäreni Caroline oli kolmen, hän tuli kerran luokseni pieni puinen lipas pienissä käsissään ja sanoi: 'Aavaa mitä tässä vasiassa on!' Minä arvasin kaalimatoja, hiirulaisia, norsuja ja sen sellaista. Hän pudisti päätään sanoinkuvaamattoman aavemaisesti hymyillen, raotti lipasta niin, että pystyin juuri ja juuri kurkistamaan sisälle ja kertoi: 'Pimeä.'
Siitä tämä tarina."
Tällä kirjalla nappasin ensimmäisen pisteen Lukemattomat kirjailijat -haasteeseen.
Englanninkielinen alkuteos: Valikoima kokoelmasta The Wind's Twelve Quarters (1975). Novellit julkaistu muualla vuosina 1963-73.
Ulkoasu: Ei mitenkään erityisen säväyttävä, mutta siinäpä se nyt menee. Sarjailmeen suunn. & toteutus: Elina Ahonen, kannen suunn. & toteutus: Jan Hlinovsky, kannen kuvitus: Petri Hiltunen.
Kustantaja Kirjava 2005, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo (Jotka Omelasista poistuvat suom. Veikko Rekunen), 179 s.
Tämä alkaa kiinnostamaan enemmän ja enemmän. Löysitkö kirjastosta ?
VastaaPoistaIhanaa, että pidit tästä! Tämä on yksi hienoimpia novellikokoelmia ikinä :)
VastaaPoistaMinna: Löytyy kyllä kirjastostakin! Tämä ehti olla mulla jo välillä lainassakin mutta päädyin sitten kuitenkin huuto.nettiin ostoksille koska arvasin etukäteen että haluan tämän omaankin hyllyyn. :)
VastaaPoistaMorre: Kiitos vain vinkistä! :)
Tuo alkuperäiskokoelma, "The Wind's Twelve Quarters", oli aikoinaan melkoinen kokemus, ja siinähän on (ja ilmeisesti tässä suomennetussa myös) tuo Omelas-novelli, joka itseäni on jäänyt pysyvästi mietityttämään, ajatus siitä että toisten onni edellyttää toisten onnettomuutta ... tosin tälle novellille on löytynyt monta muutakin tulkintaa ajan mittaan.
VastaaPoistaJoo, Omelas-novelli löytyy tästä ja on kyllä mietityttävä tapaus. Tekisipä mieli lukea ne tästä puuttuvatkin tarinat!
VastaaPoistaLuin The Wind's Twelve Quartersin ja tämän kokoelman uusintana yhtä aikaa viime toukokuussa ja pidin myös loistavana. Osa Pimeälippaasta puuttuvista novelleista on julkaistu suomeksi muualla, mutta siitä huolimatta olisin mielelläni nähnyt ne tässäkin kokonaisuuden vuoksi. Parhaat on toki valittu mukaan. Pidän Omelasia yhä yhtenä Le Guinin loistavimmista novelleista, mutta hänellä on toki samantasoisia kymmeniä muitakin.
VastaaPoistaViime vuosi oli minulle uppoamista Le Guinin hainilaisen maailman syvyyksiin, tänä vuonna on vuorossa fantasiapuoli.
Olisihan tämän tosiaan voinut mielellään julkaista kokonaisenakin!
VastaaPoistaAiemmin olen ollut kiinnostunut Le Guinin tuotannosta lähinnä vain fantasian kannalta, mutta nämä maistiaiset tosiaan houkuttelevat vähän sinne hainilaisuudenkin pariin...