Viikon novelli: Tien suunta

Luepa Ursula K. Le Guinin novelli Tien suunta (kokoelmasta Pimeälipas ja muita kertomuksia), mene sen jälkeen ajamaan pitkin puiden reunustamaa tietä (vilkkaasta liikenteestä saa bonuspisteitä) ja yritä kuvitella että asiat oikeasti tapahtuvat siten kuin novellissa kuvataan. Mikä näppärä tapa nyrjäyttää aivonsa!

Tien suunta venyttää ja kieputtaa mukavasti tuntemaani todellisuutta, mutta varsinaisesti pidän siitä siksi, että pidän puista. Ja tämän novellin kertojana on puu. Komea, vanha puu joka parhaansa mukaan pyrkii noudattamaan sukunsa kunniakkaita perinteitä, vaikka sitä ei nykyaikana turhan helpoksi tehdäkään. Le Guin mainitsee toisaalla kokoelmassa olevansa itsekin kiintynyt puihin, joita hänen tuotantonsa "kasvaa täynnään, kunhan kerran alat kiinnittää niihin huomiota". Tämähän ei ainakaan vähennä ihastustani häneen. :)

Novellin loppu meni joiltakin osin pikkuisen yli hilseen, mutta ei se mitään!