Vaikka tämän Kalle Päätalon esikoisromaanin päähenkilö onkin fiktiivinen, Ihmisiä telineillä on silti sekin jo vahvasti omaelämäkerrallinen. Niin Mauno Joensivun luonteessa kuin elämänvaiheissakin on ilmeisesti paljonkin kirjailijaa itseään. Omat esikuvansa on kenties myös monilla muilla rakennustyömaan henkilöillä, ja monenlaisia persooniahan sieltä löytyykin. Värikkäitä juttuja entisistä elämistään kertoileva Elefantti-Jussi. Tuurijuoppo Oskari Heinonen joka selvänä kautenaan on työmiesten parhaimmistoa - ennen kuin rahat, vaatteet ja itsekunnioituksen vievä repsahdus taas iskee. Miehet räväköillä kommenteillaan hiljentävä Iida Leppäviita. Kansalaissodan tapahtumien katkeroittama muurari ja pääluottamusmies Pekka Kaislalampi. Sitkeä lapiomies ja luottotyöntekijä Aukusti Kivikko. Henkilökaarti on laaja, tarvitaanhan sitä porukkaa kerrostaloa tekemään.
Rakennustyön rinnalla seurataan Joensivun omaa elämää, joka rypee samanlaisessa liejussa kuin Mammonalinnan perustusten hankaluuksia aiheuttavat pilarimontut. Avioliitto on päättymässä miehen tekemän virheen vuoksi, ja itsesyytöksissä ja epäonnistumisen tunteessa riittää sulattelemista. Minä tapaan kirjallisestikin viihtyä hyvin ihan sellaisten tavallisten suomalaisten miesten seurassa, eikä Joensivu tehnyt poikkeusta.
Ja kyllähän mielenkiintoista kerrottavaa löytyy siitä itsensä talon rakentamisestakin. Työmaan vilske välittyy tekstistä, kun repsikat sekoittavat laastipaljuja, lautapoikaa huudellaan tuomaan tavaraa ja eri ammattiryhmät huhkivat urakoissaan yrittäen ehtiä toistensa alta pois. Välillä tosin istutaan lakossa ja saadaan siinä sivussa kerrontaan mukaan vähän työväenliikettäkin.
Hienon työn tekevä Kai Lehtinen on ollut loistovalinta äänikirjan lukijaksi. Hän tavoittaa juuri sopivalla äänenmuuntelullaan ja eläytymisellään hyvin kaikki ne tarinan erilaiset persoonat. Tämä ensimmäinen Päätaloni kyllä vakuutti siitä että täytyy sitä Iijoki-sarjaakin joskus kokeilla kunhan ehtii. Tässä ei nyt tainnut ihan niin pikkutarkkaa kerrontaa vielä olla kuin jatkossa on luvassa, mutta enköhän minä Kallen mukana pysty kiinnostumaan ihan mistä vain.
Kustantaja Gummerus 2008 (alkuteos 1958), 18 h 44 min
Voi miten ihanaa oli lukea arviosi! Ihmisiä telineillä oli minullekin ensimmäinen Päätalon kirja, ja kuuntelin sen laillasi Kai Lehtisen lukemana äänikirjana. Rakastuin tähän kirjaan ja sen myötä Päätaloon ihan täysin, ja olen paitsi aloitellut Iijoki-sarjaa, myös haaveillut tämän esikoisen uudelleenkuuntelusta. On ihan ikävä Mauno Joensivua. <3
VastaaPoistaIhanaa että tämä selvästi teki sinuunkin vaikutuksen, ja että aiot jatkaa Päätalon parissa. :)
Tästä oli kyllä hyvä aloittaa, koska onhan se Iijoki-sarja aika kauhistuttavan mittainen vaikka kiinnostaakin... :D Mutta eipä siinä edistymisellä onneksi kiirettä ole. Ja Maunon seurassahan voisi kyllä viettää aikaa toistekin! :)
PoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista