keskiviikko 24. heinäkuuta 2013
Blogistanian kesälukumaraton II
En näköjään millään meinaa saada luettuja kirjoja blogiin asti, mutta onneksi on näitä maratoneja niin saa tännekin jotain sisältöä. ;) Kirjablogistania tempaisee tänään siis toisen lukumaratonin parin viikon takaisen jatkoksi. Lisää aiheesta voit lukea mm. Hys, äiti lukee nyt! -blogista. Sieltä löytyy myös mukana olevien blogien linkkilista. Itse olen mukana samalla tiukanpuoleisella aikataululla kuin viimeksikin eli kannatuksen vuoksi, ilman odotuksia kovin kummoisista maratonsuorituksista. Mutta hauskaa tämä näinkin on! :)
Starttaan klo 6 Sergei Dovlatovin Meikäläisillä.
11:00
No enhän sitten toki ehtinyt läheskään koko aikaa lukea. Meikäläiset edistyi 109:n sivun verran. Nyt on ohjelmassa töihin lähtö, illalla luen vähän lisää.
04:25
Luin 147-sivuisen Meikäläiset loppuun illalla, ja oikein mielelläni luinkin. Takakannen sitaatti "Ainoa venäläinen prosaisti, jonka teoksia ei jätetä kesken" (Joseph Brodsky) ei taida olla kovin kaukana totuudesta.
Sitten lukemaan Annie Proulxin Lyhyt kantama -novellikokokelmaa. Taidan jo yhdelläkin novellilla päästä pistämään parin viikon takaista yhteissivumäärääni paremmaksi. :)
05:20
Luettu novelli Puoleksi nyljetty härkä, 22 sivua. Paluu Proulxin kieleen ja karuun Wyomingiin oli nautinnollinen, vaikka novellin sisältö ei kaikilta osin ihan auennutkaan. Vähän jotain ehtii vielä ennen kuutta!
5:55
Proulx-kokoelman seuraava novelli oli maratonin loppukiriä ajatellen turhan pitkä ja pienipränttinen, joten menin etsimään hyllystä pikavalinnaksi jotain lyhyempää. Käteen osui Tero Liukkosen Toivomuspuu, kokoelma monologinovelleja. Luin kaksi ensimmäistä, novellit nimeltä Yoko Onon puu ja Pidä kuolema edessä, yhteensä 22 sivua. Lupaavan oloinen tuttavuus, näiden maistiaisten perusteella monipuolinen ja sopivan terävä kokoelma jonka lukemista on mukavaa jatkaa myöhemmin.
Kokonaissivumäärä siis 191. Vähän edes enemmän kuin viimeksi. :)
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013
Maraton starttaa ihan kohta!
No niin! Aamupala on syöty ja muut akuutit hommat hoidettu, joten lukumaraton on valmis alkamaan. Avaan kirjan klo 8:00 ja luen ensiksi ainakin yhden Shieldsin novellin.
9:35
Luettu Shieldsiltä Takan ruokaa ja Maitoa leipää olutta jäätelöä, yhteensä 29 sivua, jatkettu vähän Gail Carrigerin Changelessia (siitä sivumäärä myöhemmin, luen kohta lisää) ja kuskattu poika hoitopaikan retkelle. Tykkäsin novelleista, kuten useimmista edeltäjistäänkin tuossa tiiliskiven kokoisessa Tavallisia ihmeitä -kokoelmassa. Jälkimmäinen tarjoili pari oivallusta: siinä oli henkilö joka piti "Mitä mietit/penni ajatuksistasi" -henkisiä keskustelunavauksia moukkamaisen tungettelevina ja hoksasin että hei, niin oikeastaan minäkin. Vaikken ehkä käyttäisi ihan sanaa moukkamainen. :) Toinen oivallus oli liikeidea, joka ponnahti mieleen parin mutkan kautta siitä, että henkilö omisti liikkeen nimeltä Epälahjakauppa. Jos olisikin sellainen kauppa, josta voisi ostaa ystävilleen ja tuttavilleen aineettomia lahjoja, vaikka ikkunanpesuapua tai muuta hyödyllistä, ja toki elämyksiä myös. Jonkinlaisia versioita tästä toki onkin olemassa mutta ei ehkä ihan sellaista mitä ajattelen, enkä ehdi nyt paneutua tyhjentävämmän selityksen laatimiseen koska täytyy palata lukemaan! :)
11:00
Changeless eteni 53:n sivun verran. Nyt täytyy lähteä töihin. Illalla sieltä palattuani jaksan toivoakseni lukea jonkin verran, mutta siitä päivitystä luvassa vasta aamulla. Tarkoitus olisi myös herätä varhain että ehtisin jatkaa vielä lukemista ennen kahdeksaa. Kiitos kommenteista! :)
6:14
Luin Changelessia illalla 33 sivua. Nyt loppukiriin! Oli tarkoitus herätä vähän aikaisemminkin, mutta sattui pieni torkkuherätysonnettomuus. ;)
8:44
Ennen aamukahdeksaa luin vielä Shieldsin 8-sivuisen novellin Naamiaispuvut sekä jatkoin Changelessia 37:n sivua. Sen päälle ehdin näköjään jo ottaa pikaiset päikkäritkin! :D
Yhteensä siis kasvatin bloggaajien luettujen sivujen pottia 160:llä sivulla. Maratonsuoritukseksi aika säälittävä lukema sinänsä, mutta nyt olinkin aikatauluhankaluuksien takia mukana pääasiassa kannatuksen vuoksi. Samalla kaavalla mennään varmaan sitten parin viikon päästä, ja kunnon maratoonausta pääsen toivoakseni kokeilemaan lomalla. Tästä sain tosin vahvistusta myös sille käsitykselleni, etten ole kovinkaan nopea lukija - mielenkiintoista olisi siis nähdä, paljonko oikeasti ehdin lukea kokomaratonilla!
9:35
Luettu Shieldsiltä Takan ruokaa ja Maitoa leipää olutta jäätelöä, yhteensä 29 sivua, jatkettu vähän Gail Carrigerin Changelessia (siitä sivumäärä myöhemmin, luen kohta lisää) ja kuskattu poika hoitopaikan retkelle. Tykkäsin novelleista, kuten useimmista edeltäjistäänkin tuossa tiiliskiven kokoisessa Tavallisia ihmeitä -kokoelmassa. Jälkimmäinen tarjoili pari oivallusta: siinä oli henkilö joka piti "Mitä mietit/penni ajatuksistasi" -henkisiä keskustelunavauksia moukkamaisen tungettelevina ja hoksasin että hei, niin oikeastaan minäkin. Vaikken ehkä käyttäisi ihan sanaa moukkamainen. :) Toinen oivallus oli liikeidea, joka ponnahti mieleen parin mutkan kautta siitä, että henkilö omisti liikkeen nimeltä Epälahjakauppa. Jos olisikin sellainen kauppa, josta voisi ostaa ystävilleen ja tuttavilleen aineettomia lahjoja, vaikka ikkunanpesuapua tai muuta hyödyllistä, ja toki elämyksiä myös. Jonkinlaisia versioita tästä toki onkin olemassa mutta ei ehkä ihan sellaista mitä ajattelen, enkä ehdi nyt paneutua tyhjentävämmän selityksen laatimiseen koska täytyy palata lukemaan! :)
11:00
Changeless eteni 53:n sivun verran. Nyt täytyy lähteä töihin. Illalla sieltä palattuani jaksan toivoakseni lukea jonkin verran, mutta siitä päivitystä luvassa vasta aamulla. Tarkoitus olisi myös herätä varhain että ehtisin jatkaa vielä lukemista ennen kahdeksaa. Kiitos kommenteista! :)
6:14
Luin Changelessia illalla 33 sivua. Nyt loppukiriin! Oli tarkoitus herätä vähän aikaisemminkin, mutta sattui pieni torkkuherätysonnettomuus. ;)
8:44
Ennen aamukahdeksaa luin vielä Shieldsin 8-sivuisen novellin Naamiaispuvut sekä jatkoin Changelessia 37:n sivua. Sen päälle ehdin näköjään jo ottaa pikaiset päikkäritkin! :D
Yhteensä siis kasvatin bloggaajien luettujen sivujen pottia 160:llä sivulla. Maratonsuoritukseksi aika säälittävä lukema sinänsä, mutta nyt olinkin aikatauluhankaluuksien takia mukana pääasiassa kannatuksen vuoksi. Samalla kaavalla mennään varmaan sitten parin viikon päästä, ja kunnon maratoonausta pääsen toivoakseni kokeilemaan lomalla. Tästä sain tosin vahvistusta myös sille käsitykselleni, etten ole kovinkaan nopea lukija - mielenkiintoista olisi siis nähdä, paljonko oikeasti ehdin lukea kokomaratonilla!
tiistai 9. heinäkuuta 2013
Blogistanian kesälukumaraton!
Blogistanian kesälukumaraton järjestetään kahtena heinäkuun keskiviikkona: I ke 10.7. ja II ke 24.7.2013.
Säännöt (joustavat sellaiset!):
1. Kaikki 24 tunnin aikana luettu kirjallisuus lasketaan mukaan maratoniin.
2. Aloittaa voi mihin kellonaikaan hyvänsä ja lukea haluamansa ajan ja määrän kuitenkin niin, että enimmäisaika on 24 tuntia. (Esim: aloitus 10.7. klo 18.00 -> lopetus 11.7. klo 18.00.) Näin siksi, että maratoonareilla on erilaisia elämäntilanteita, jotka halutaan ottaa huomioon. Tankkaus-, lepo- yms. taukoja saa pitää vapaasti, mutta ne lasketaan mukaan suoritusaikaan.
3. Merkitään ylös luettu sivumäärä ja ilmoitetaan se julkisesti blogissa.
4. Lukea saa mitä tahansa, missä ja miten tahansa!
5. Lukumaratonista saa mielellään kirjoittaa blogiinsa etu- ja jälkikäteen ja varsinkin maratonin kuluessa.
Mukaan ovat ilmoittautuneet seuraavat blogit:
10.7.2013
http://bookingitsomemore.blogspot.fi
http://www.lily.fi/blogit/kaikkea-kirjasta
http://kirsinkirjanurkka.blogspot.fi
http://kirjasfaari.fi
http://maukkis.blogspot.fi
http://eriqou.blogspot.fi/ (Ja kaikkea muuta)
http://lemasquerouge.blogspot.fi
http://kuutarlukee.blogspot.com
http://elegiakirjat.blogspot.fi
http://bibliofiles2.wordpress.com/
http://www.mainoskatko.blogspot.co.uk/ (Kirjavalas)
http://ilsela.blogspot.fi
http://tapahtumahorisontti.blogspot.fi (Aberdeen Diaries)
http://kirjakkoruispellossa.blogspot.fi (Kirjakko ruispellossa)
http://kirjaintenvirrassa.blogspot.fi
http://satunluetut.blogspot.fi/
http:// jamislibrary.blogspot.fi/ (Kaleidoscope)
http://esperanzan.blogspot.fi/ (Erjan lukupäiväkirja)
http:// lonkeropiirakka.blogspot.fi/ (Lonkeropiirakka)
http:// kirjojenpuutarha.blogspot.fi/ (Kirjojen salainen puutarha)
http:// the-review-factory.blogspot.fi/
http://livresvie.blogspot.fi/ Lukematon maailma
http:// missiokassari.blogspot.com/ (Missio kässäri)
24.7.2013
http://kirsinkirjanurkka.blogspot.fi
http://suketus.blogspot.fi
http://rainwilds.blogspot.fi/
http://aitilukeenyt.blogspot.fi
http://kirjakissa.blogspot.fi/
http://elegiakirjat.blogspot.fi
http://pieni-kirjasto.blogspot.fi
http://teawithannakarenina.blogspot.fi/
http://tapahtumahorisontti.blogspot.fi (Aberdeen Diaries)
http://kirjanpauloissa.blogspot.fi/ (Kirjan pauloissa)
http://sininenkeskitie.blogspot.fi/ (Sininen keskitie)
http:// kristankirjat.blogspot.fi
http:// helmi-maariapisara.blogspot.fi/ (Pisara)
P.S: Kansainväliseen tyyliin otamme mukaan myös minihaasteita. Yksi sellainen on nimeltään Kitalaenpuhdistusnovelli. Ideana on lukea maratonin lomassa (kenties kirjojen väleissä) novelleja, joista pikaisesti postataan!
Olen siis mukana ainakin huomenna ja hyvin mahdollisesti myös toisella kerralla. Kunnon maratonsuoritukseen en pysty koska nuo molemmat ovat työpäiviä, ja senpä vuoksi aionkin pitää vielä ihan oman maratonin muutaman viikon päässä odottavalla lomalla. Nyt kuitenkin osallistun luetun yhteissivumäärän kasvattamiseen sen verran kuin ehdin! Yritän tänään järjestää muut asiat siihen malliin että voin huomenna käyttää vähäisen vapaa-aikani mahdollisimman tarkoin lukemiseen. Huomaan, että odottava lukumaraton on mitä parhain motivaattori mm. kotitöiden tekemiseen... ;)
Noissa kesken olevissa riittää kyllä luettavaa tämän pätkämaratonin tarpeisiin, joten sen kummempaa kirjapinoa en nyt kasaa. Aloittelen aamulla (pitääkin herätä hyvissä ajoin), luen sen verran mitä ehdin ennen iltavuoroon lähtöä, töistä tullessa vähän lisää, ja jos jaksan niin pinnistän vielä torstaiaamulle muutaman sivun ennen kuin 24 tuntia on täynnä. :)
Säännöt (joustavat sellaiset!):
1. Kaikki 24 tunnin aikana luettu kirjallisuus lasketaan mukaan maratoniin.
2. Aloittaa voi mihin kellonaikaan hyvänsä ja lukea haluamansa ajan ja määrän kuitenkin niin, että enimmäisaika on 24 tuntia. (Esim: aloitus 10.7. klo 18.00 -> lopetus 11.7. klo 18.00.) Näin siksi, että maratoonareilla on erilaisia elämäntilanteita, jotka halutaan ottaa huomioon. Tankkaus-, lepo- yms. taukoja saa pitää vapaasti, mutta ne lasketaan mukaan suoritusaikaan.
3. Merkitään ylös luettu sivumäärä ja ilmoitetaan se julkisesti blogissa.
4. Lukea saa mitä tahansa, missä ja miten tahansa!
5. Lukumaratonista saa mielellään kirjoittaa blogiinsa etu- ja jälkikäteen ja varsinkin maratonin kuluessa.
Mukaan ovat ilmoittautuneet seuraavat blogit:
10.7.2013
http://bookingitsomemore.blogspot.fi
http://www.lily.fi/blogit/kaikkea-kirjasta
http://kirsinkirjanurkka.blogspot.fi
http://kirjasfaari.fi
http://maukkis.blogspot.fi
http://eriqou.blogspot.fi/ (Ja kaikkea muuta)
http://lemasquerouge.blogspot.fi
http://kuutarlukee.blogspot.com
http://elegiakirjat.blogspot.fi
http://bibliofiles2.wordpress.com/
http://www.mainoskatko.blogspot.co.uk/ (Kirjavalas)
http://ilsela.blogspot.fi
http://tapahtumahorisontti.blogspot.fi (Aberdeen Diaries)
http://kirjakkoruispellossa.blogspot.fi (Kirjakko ruispellossa)
http://kirjaintenvirrassa.blogspot.fi
http://satunluetut.blogspot.fi/
http://
http://esperanzan.blogspot.fi/ (Erjan lukupäiväkirja)
http://
http://
http://
http://livresvie.blogspot.fi/
http://
24.7.2013
http://kirsinkirjanurkka.blogspot.fi
http://suketus.blogspot.fi
http://rainwilds.blogspot.fi/
http://aitilukeenyt.blogspot.fi
http://kirjakissa.blogspot.fi/
http://elegiakirjat.blogspot.fi
http://pieni-kirjasto.blogspot.fi
http://teawithannakarenina.blogspot.fi/
http://tapahtumahorisontti.blogspot.fi (Aberdeen Diaries)
http://kirjanpauloissa.blogspot.fi/ (Kirjan pauloissa)
http://sininenkeskitie.blogspot.fi/ (Sininen keskitie)
http://
http://
P.S: Kansainväliseen tyyliin otamme mukaan myös minihaasteita. Yksi sellainen on nimeltään Kitalaenpuhdistusnovelli. Ideana on lukea maratonin lomassa (kenties kirjojen väleissä) novelleja, joista pikaisesti postataan!
----------------------------------------------------------------------------------------
Olen siis mukana ainakin huomenna ja hyvin mahdollisesti myös toisella kerralla. Kunnon maratonsuoritukseen en pysty koska nuo molemmat ovat työpäiviä, ja senpä vuoksi aionkin pitää vielä ihan oman maratonin muutaman viikon päässä odottavalla lomalla. Nyt kuitenkin osallistun luetun yhteissivumäärän kasvattamiseen sen verran kuin ehdin! Yritän tänään järjestää muut asiat siihen malliin että voin huomenna käyttää vähäisen vapaa-aikani mahdollisimman tarkoin lukemiseen. Huomaan, että odottava lukumaraton on mitä parhain motivaattori mm. kotitöiden tekemiseen... ;)
Noissa kesken olevissa riittää kyllä luettavaa tämän pätkämaratonin tarpeisiin, joten sen kummempaa kirjapinoa en nyt kasaa. Aloittelen aamulla (pitääkin herätä hyvissä ajoin), luen sen verran mitä ehdin ennen iltavuoroon lähtöä, töistä tullessa vähän lisää, ja jos jaksan niin pinnistän vielä torstaiaamulle muutaman sivun ennen kuin 24 tuntia on täynnä. :)
sunnuntai 30. kesäkuuta 2013
Kesäkuun kirjapinot
Kesäkuussa on ollut sen verran työ- ynnä muita kiireitä, että olen ehtinyt lukea vain vähän ja blogata vielä vähemmän. Jostain kumman syystä olen silti kyennyt hankkimaan taas kasan kirjoja. :) Asiaa on auttanut se, että yhtä lukuun ottamatta kirjat ovat saapuneet näppärästi postitse. Äkkiäkös niitä sinne ostoskoriin klikkailee... Menin sitten ja sorruin jopa Adlibriksen kesäaleen, jota oikeastaan olisi pitänyt boikotoida. Hmph. Yritän saada päätettyä, olenko enemmän häpeissäni heikkoluontoisuudestani vai iloinen kirjalöydöistä, jotka sattuivat tällä kertaa olemaan ihan oikeasti edullisia.
Ja pinoistahan löytyy:
Kiba Lumberg: Musta perhonen. Tämä romaninäkökulmaa tarjoileva romaani on kiinnostanut jo pitkään.
Arto Lappi: Harakan paja. Mitallisia runoja. Oli joskus kirjastosta lainassa mutta jäi silloin lukematta. Silloisen selailun perusteella uskallan kuitenkin arvella pitäväni sen verran että kannatti ostaa.
Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi. Blogistanian Globalia -voittaja pisti silmään jo aikoinaan uutuuskatalogissa.
Roberto Bolaño: Kesyttömät etsivät. Niitä kirjoja, joita olen kierrellyt jo muutaman vuoden miettien että pitäisiköhän kokeilla. Voi olla että tämä on huikea, mutta saatan myös tympääntyä alkumetreillä.
Brian Selznick: Hugo Cabret. Tätäkin piirrosromaania, vai miksiköhän tätä pitäisi kutsua, olen hiplaillut jo moneen kertaan.
Anne Holt: 1222 ja
Pia Juul: Hallandin murha. Juuri uutta lukulaitettani esitellessäni sanoin, että voisin hankkia dekkareita jatkossa sähköisinä. Alku näyttää lupaavalta, eikö??
Sarri Nironen: Tähdenpeitto. Blogeista mieleen tarttunut kirja. Houkutteli kauniilla kannellaan ja nimellään, toki myös sisällöllään.
Petja Lähde: Poika. Kiinnostavan tuntuinen miesnäkökulma pienen lapsen vanhemmuuteen.
John Irving: Garpin maailma. Miten tässä näin kävi? Pitkän aikaa ajattelin että ei tuo Irving varmastikaan mua varten ole, ja Garppia nyt en ainakaan lue koska satuin näkemään joskus elokuvan ja se oli ihan tylsä ja typerä. Mutta bloggaajakollegat houkuttivat kokeilemaan ja ihastuin kuin ihastuinkin Berryn perheeseen. Ja kun Garpin maailma osui eilen silmiin divarin hyllyssä, huomasinkin äkkiä pitäväni sen ostamista itsestäänselvyytenä ennen kuin ehdin edes ajatella asiaa. Kamalaa kun vuosikausia huolella vaalitut ennakkoluulot menevät ihan hukkaan.
Katja Jalkanen & Hanna Pudas: Rivien välissä - kirjablogikirja. No totta kai! :) Luettu mutta ei vielä blogattu.
Eva Talmadge & Justin Taylor: The Word Made Flesh. Samannimisen blogin pohjalta syntynyt kirja kirjallisista tatuoinneista.
Leela Corman: Unterzakhn. Sarjakuvaromaani juutalaisista kaksossisaruksista 1900-luvun alun New Yorkissa, hankittu Karoliinan suosituksesta.
13 kirjaa + vuoden aiemmat 108 kirjaa = 121 kirjaa.
Ja pinoistahan löytyy:
Kiba Lumberg: Musta perhonen. Tämä romaninäkökulmaa tarjoileva romaani on kiinnostanut jo pitkään.
Arto Lappi: Harakan paja. Mitallisia runoja. Oli joskus kirjastosta lainassa mutta jäi silloin lukematta. Silloisen selailun perusteella uskallan kuitenkin arvella pitäväni sen verran että kannatti ostaa.
Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi. Blogistanian Globalia -voittaja pisti silmään jo aikoinaan uutuuskatalogissa.
Roberto Bolaño: Kesyttömät etsivät. Niitä kirjoja, joita olen kierrellyt jo muutaman vuoden miettien että pitäisiköhän kokeilla. Voi olla että tämä on huikea, mutta saatan myös tympääntyä alkumetreillä.
Brian Selznick: Hugo Cabret. Tätäkin piirrosromaania, vai miksiköhän tätä pitäisi kutsua, olen hiplaillut jo moneen kertaan.
Anne Holt: 1222 ja
Pia Juul: Hallandin murha. Juuri uutta lukulaitettani esitellessäni sanoin, että voisin hankkia dekkareita jatkossa sähköisinä. Alku näyttää lupaavalta, eikö??
Sarri Nironen: Tähdenpeitto. Blogeista mieleen tarttunut kirja. Houkutteli kauniilla kannellaan ja nimellään, toki myös sisällöllään.
Petja Lähde: Poika. Kiinnostavan tuntuinen miesnäkökulma pienen lapsen vanhemmuuteen.
John Irving: Garpin maailma. Miten tässä näin kävi? Pitkän aikaa ajattelin että ei tuo Irving varmastikaan mua varten ole, ja Garppia nyt en ainakaan lue koska satuin näkemään joskus elokuvan ja se oli ihan tylsä ja typerä. Mutta bloggaajakollegat houkuttivat kokeilemaan ja ihastuin kuin ihastuinkin Berryn perheeseen. Ja kun Garpin maailma osui eilen silmiin divarin hyllyssä, huomasinkin äkkiä pitäväni sen ostamista itsestäänselvyytenä ennen kuin ehdin edes ajatella asiaa. Kamalaa kun vuosikausia huolella vaalitut ennakkoluulot menevät ihan hukkaan.
Katja Jalkanen & Hanna Pudas: Rivien välissä - kirjablogikirja. No totta kai! :) Luettu mutta ei vielä blogattu.
Eva Talmadge & Justin Taylor: The Word Made Flesh. Samannimisen blogin pohjalta syntynyt kirja kirjallisista tatuoinneista.
Leela Corman: Unterzakhn. Sarjakuvaromaani juutalaisista kaksossisaruksista 1900-luvun alun New Yorkissa, hankittu Karoliinan suosituksesta.
13 kirjaa + vuoden aiemmat 108 kirjaa = 121 kirjaa.
Belitz-Henriksson, Oja & Ranta: Naisen iholla - 32 tarinaa tatuoinneista
Jenny Belitz-Henriksson kertoo esipuheessaan miten sai idean tähän kirjaan seitsemän vuotta sitten: "...olin matkalla Suomenlinnaan ja näin Kauppatorilla upean yli 70-vuotiaan naisen. Hän oli laittautunut kesäleninkiin, lierihattuun ja kasvoja koristi täydellinen meikki. Se, miksi kiinnitin rouvaan huomiota, oli hänen köynnösmäinen yläkehoa kuvittanut ja leningin alta pilkistänyt upea tatuointinsa." Tuo nainen ja hänen tarinansa jäivät ikävä kyllä tuntemattomiksi, mutta 32 muuta, 17-67 -vuotiasta upeaa, kaunista ja rohkeaakin naista kertoo tässä kirjassa omansa Belitz-Henrikssonin haastattelujen sekä Laura Ojan ja Raisa Kyllikki Rannan näyttävien valokuvien kautta.
Olen jo pitkään tiiraillut uteliaana (toivottavasti edes suunnilleen huomaamattomasti :) millaisia tatuointeja ihmisillä on. Mieltäni kiehtoo se, miten monenlaisia ja monenlaisissa paikoissa niitä voi olla. Sekin kiinnostaa, miten kukin on omat tatuointinsa päätynyt ottamaan ja millaisia kommentteja niistä on saanut kuulla. Tämän kirjan parissa pääsinkin tyydyttämään uteliaisuuttani oikein urakalla.
Monet kirjan naisista ovat runsaasti tatuoituja, joillakin kuvia on vain yksi - joka tosin saattaa peittää koko selän. Suhtautuminen asiaan vaihtelee: joku on ottanut tatuointeja näkyviin paikkoihin, toinen taas sellaisiin että kaikki saa peitettyä, yksi keskustelee mielellään aiheesta uteliaiden kanssa, joku muu taas ei jaksaisi kyselijöitä. Hajontaa on odotetusti myös ympäristön reaktioissa. "Lapsesi tulevat häpeämään sinua", saattaa asiakas sihahtaa tatuoidulle kahvilan työntekijälle. Toisaalla mummo kiskoo lapsenlapsensa hihoja ylös kehuakseen tämän tatuointeja innoissaan ystävilleen. Naisille itselleen kuvat ovat luonteva, arkipäiväinenkin osa omaa kehoa. Mukavaa on myös huomata kuinka kukin on löytänyt oman tyylinsä; vaikka kirjassa näkyvistä tatuioinneista oikeastaan suurin osa on sellaisia, etten voisi niitä itselleni kuvitella, kantajiensa iholla ne kaikki näyttävät olevan kotonaan.
Itselläni ei toistaiseksi ole yhtään tatuointia, mutta mielessä on kyllä erinäisiä (kirjallisia :) ideoita. Tätä kirjaa lukiessani huomasin suhtautuneeni suunnitelmiini vähän turhan ryppyotsaisesti, hakemalla merkityksiä sinnekin missä niitä ei välttämättä tarvita. Hieman ehkä yllätyinkin siitä, kuinka monelle kuvat ovat "vain" koristuksia. Ei-niin-vakavaa asennetta voi opetella Anni Lötjösen kertomuksesta eräästä tatuoinnistaan:
"Johanna Tukiainen -tatuoinnin voitin kaverini tatuointiliikkeen leikkimielisessä huutokaupassa. Osallistuin huutokauppaan vitsillä, mutta yllättäen sainkin tekstarin, että onneksi olkoon neiti, olet voittanut. Kuvaa kaupattiin hauskasti markoilla, ja olin tehnyt korkeimman tarjouksen, joten 60 markalla eli noin kymmenellä eurolla minuun tatuoitiin Johannan kuva. Tekstitatuointien lisäksi tämän kuvan kohdalla mietin kauemmas tulevaisuuteen, että mitähän mieltä olen tästä ihooni ikuistetusta vitsistä sitten, kun se ei enää naurata. Hetken mietittyäni kysymys kääntyikin syyksi kuvan ottamiselle, vasenta reittäni katsoessani muistan, että elämää ei tarvitse ottaa liian vakavasti."
Ihan noin leikkimieliseksi en ehkä ajatellut heittäytyä, mutta pidän tarinasta. :) Ja ylipäätään kirjaa lukiessani sisäistin aiempaa paremmin sen, että jos nyt vain yksinkertaisesti satun pitämään ajatuksesta jonkin tatuoinnin ottamisesta, niin minähän voin sellaisen ottaa.
Eräs tärkeä pointti kirjassa on tietysti naisnäkökulma. Edelleen tatuoinnit ovat hyväksytympiä miehille kuin naisille, ja kirjan tekijät haluavatkin hälventää ennakkoluuloja ja näyttää että tatuoinnit ovat salonkikelpoisia. Suosittelen tutustumista, jos aihe vain suinkin kiinnostaa! Ja lopuksi täytyy tietysti udella, että minkähänlaisia tatuointeja blogin lukijoilta mahtaa löytyä?
Lisää kuvia voi kurkkia kirjan nettisivuilta.
Ulkoasu: Kirja on näyttävä kokonaisuus, ja etukannen kuvakin mielestäni todella onnistuneesti valittu. Kannen kuvat: Laura Oja & Raisa Kyllikki Ranta, kansi, ulkoasu ja taitto: Suvi Otranen.
Kustantaja Tammi 2013, 159 s.
Olen jo pitkään tiiraillut uteliaana (toivottavasti edes suunnilleen huomaamattomasti :) millaisia tatuointeja ihmisillä on. Mieltäni kiehtoo se, miten monenlaisia ja monenlaisissa paikoissa niitä voi olla. Sekin kiinnostaa, miten kukin on omat tatuointinsa päätynyt ottamaan ja millaisia kommentteja niistä on saanut kuulla. Tämän kirjan parissa pääsinkin tyydyttämään uteliaisuuttani oikein urakalla.
![]() |
| Mia Kuivamäki. Kuva: Naisen iholla/Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta |
![]() |
| Destemóne Koivunen. Kuva: Naisen iholla/Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta |
Itselläni ei toistaiseksi ole yhtään tatuointia, mutta mielessä on kyllä erinäisiä (kirjallisia :) ideoita. Tätä kirjaa lukiessani huomasin suhtautuneeni suunnitelmiini vähän turhan ryppyotsaisesti, hakemalla merkityksiä sinnekin missä niitä ei välttämättä tarvita. Hieman ehkä yllätyinkin siitä, kuinka monelle kuvat ovat "vain" koristuksia. Ei-niin-vakavaa asennetta voi opetella Anni Lötjösen kertomuksesta eräästä tatuoinnistaan:
"Johanna Tukiainen -tatuoinnin voitin kaverini tatuointiliikkeen leikkimielisessä huutokaupassa. Osallistuin huutokauppaan vitsillä, mutta yllättäen sainkin tekstarin, että onneksi olkoon neiti, olet voittanut. Kuvaa kaupattiin hauskasti markoilla, ja olin tehnyt korkeimman tarjouksen, joten 60 markalla eli noin kymmenellä eurolla minuun tatuoitiin Johannan kuva. Tekstitatuointien lisäksi tämän kuvan kohdalla mietin kauemmas tulevaisuuteen, että mitähän mieltä olen tästä ihooni ikuistetusta vitsistä sitten, kun se ei enää naurata. Hetken mietittyäni kysymys kääntyikin syyksi kuvan ottamiselle, vasenta reittäni katsoessani muistan, että elämää ei tarvitse ottaa liian vakavasti."
Ihan noin leikkimieliseksi en ehkä ajatellut heittäytyä, mutta pidän tarinasta. :) Ja ylipäätään kirjaa lukiessani sisäistin aiempaa paremmin sen, että jos nyt vain yksinkertaisesti satun pitämään ajatuksesta jonkin tatuoinnin ottamisesta, niin minähän voin sellaisen ottaa.
![]() |
| Eveliina Tammenlaakso. Kuva: Naisen iholla/Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta |
Eräs tärkeä pointti kirjassa on tietysti naisnäkökulma. Edelleen tatuoinnit ovat hyväksytympiä miehille kuin naisille, ja kirjan tekijät haluavatkin hälventää ennakkoluuloja ja näyttää että tatuoinnit ovat salonkikelpoisia. Suosittelen tutustumista, jos aihe vain suinkin kiinnostaa! Ja lopuksi täytyy tietysti udella, että minkähänlaisia tatuointeja blogin lukijoilta mahtaa löytyä?
![]() |
| Inka Halme. Kuva: Naisen iholla/Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta |
Ulkoasu: Kirja on näyttävä kokonaisuus, ja etukannen kuvakin mielestäni todella onnistuneesti valittu. Kannen kuvat: Laura Oja & Raisa Kyllikki Ranta, kansi, ulkoasu ja taitto: Suvi Otranen.
Kustantaja Tammi 2013, 159 s.
![]() |
| Marja Rautavaara. Kuva: Naisen iholla/Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta |
sunnuntai 9. kesäkuuta 2013
Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi: Aloittamisen taito
Aloittamisen taito on kokoelma hyviä, vaikuttavia alkuja niin kotimaisista kuin käännöskirjoistakin, sekä tutkielma kirjallisuudessa esiintyvistä aloitusten teemoista.
Teos on myös jaettu teemoittain; on aamuja, esittäytymisiä, liikettä, hajuja, muistoja ja paljon muuta. Jokaisen luvun alussa tekijät esittelevät teeman, minkä jälkeen on luettavana ja tutkittavana runsaasti esimerkkejä kommenttien kera. Alkusanoissaan Neimala ja Papinniemi kertovat tärkeimmäksi mukaan pääsyn valintakriteeriksi sen, että aloitus aloittaa hyvän teoksen, sillä on toki tarkoituksena innostaa lukijoita etsimään kirjoja käsiinsä ja jatkamaan pidemmälle. Monta kiinnostavalta vaikuttavaa teosta tulikin vastaan - ja tässä vaiheessa tietysti harmittaa etten tullut Aloittamisen taitoa lukiessani kirjanneeksi niitä mitenkään ylös! Höh! No, onneksi multa ei ihan juuri nyt ole lukeminen loppumassa, ja tähän voi aina palata.
Ajatus siitä, miten monin tavoin kertomuksen voikaan aloittaa, on aina kiehtonut mieltäni. Siksipä kirjaan kirjojen alut aina blogiinkin. (Tai romaanien alut nyt ainakin, jos tarkkoja ollaan.) Neimala ja Papinniemikin toteavat ettei ole olemassa yhtä, aina toimivaa aloittamisen mallia. "Mukaan poimitut neljäsataa aloitusta osoittavat, että kirjan voi aloittaa lähes millä tavalla tahansa", he sanovat. "Ainoa yleispätevä ohje on: aloita."
Aiheiden kirjon ja houkuttelevien esimerkkien lisäksi pidin tässä erityisesti siitä, miten tekijöiden intohimo kirjallisuuteen ja usko sen voimaan välittyvät heidän tekstistään. Oli mukavaa lukea heidän fiksuja mutta helposti lähestyttäviä ajatuksiaan niin tutuista kuin tuntemattomistakin kirjoista.
Ulkoasu: Kiva! Tyylikkyys yhdistyy iloiseen väriin. Kannen suunn.: Satu Ketola.
Kustantaja Avain/BTJ 2011 (1. painos Avain 2010), 472 s.
Teos on myös jaettu teemoittain; on aamuja, esittäytymisiä, liikettä, hajuja, muistoja ja paljon muuta. Jokaisen luvun alussa tekijät esittelevät teeman, minkä jälkeen on luettavana ja tutkittavana runsaasti esimerkkejä kommenttien kera. Alkusanoissaan Neimala ja Papinniemi kertovat tärkeimmäksi mukaan pääsyn valintakriteeriksi sen, että aloitus aloittaa hyvän teoksen, sillä on toki tarkoituksena innostaa lukijoita etsimään kirjoja käsiinsä ja jatkamaan pidemmälle. Monta kiinnostavalta vaikuttavaa teosta tulikin vastaan - ja tässä vaiheessa tietysti harmittaa etten tullut Aloittamisen taitoa lukiessani kirjanneeksi niitä mitenkään ylös! Höh! No, onneksi multa ei ihan juuri nyt ole lukeminen loppumassa, ja tähän voi aina palata.
Ajatus siitä, miten monin tavoin kertomuksen voikaan aloittaa, on aina kiehtonut mieltäni. Siksipä kirjaan kirjojen alut aina blogiinkin. (Tai romaanien alut nyt ainakin, jos tarkkoja ollaan.) Neimala ja Papinniemikin toteavat ettei ole olemassa yhtä, aina toimivaa aloittamisen mallia. "Mukaan poimitut neljäsataa aloitusta osoittavat, että kirjan voi aloittaa lähes millä tavalla tahansa", he sanovat. "Ainoa yleispätevä ohje on: aloita."
Aiheiden kirjon ja houkuttelevien esimerkkien lisäksi pidin tässä erityisesti siitä, miten tekijöiden intohimo kirjallisuuteen ja usko sen voimaan välittyvät heidän tekstistään. Oli mukavaa lukea heidän fiksuja mutta helposti lähestyttäviä ajatuksiaan niin tutuista kuin tuntemattomistakin kirjoista.
Ulkoasu: Kiva! Tyylikkyys yhdistyy iloiseen väriin. Kannen suunn.: Satu Ketola.
Kustantaja Avain/BTJ 2011 (1. painos Avain 2010), 472 s.
lauantai 1. kesäkuuta 2013
Toukokuun kirjasaalis
Taas on hamstraukset hoidettu! Pinossa ylimmäisinä pari huuto.net-ostosta:
Raymond Queneau: Tyyliharjoituksia. Olen metsästänyt tätä jo aiemmin lukemaani erikoisuutta omaankin hyllyyn jo jonkin aikaa, ja nyt tärppäsi sopuhinnalla.
Edgar Lee Masters: Spoon River antologia. Tämän lukeminen alkoi kiinnostaa kuultuani Samae Koskisen biisin Spoon River! :)
Agatha Christie: Aikataulukon arvoitus. Olen lukenut Christieltä vain Kymmenen pientä neekeripoikaa, joten ehkäpä voisin sivistää itseäni viettämällä hieman aikaa myös Hercule Poirot'n seurassa. Kotoisin kirpparilta, kuten seuraavakin:
Barbara Demick: Suljettu maa. Pjongjangin jälkeen on kiinnostanut lukea muutakin Pohjois-Koreaan liittyvää.
Menin divariin etsimään Irvingiä Kaikki isäni hotellit -ihastuksen jälkeen ja poistuin seitsemän kirjan kanssa:
Paul Auster: New York -trilogia. Niin, ihastuinhan juuri Austeriinkin.
Antti Tuuri: Taivaanraapijat & Kylmien kyytimies. Amma on kirjoittanut Tuurista niin vakuuttavasti, mm. täällä.
John Irving: Leski vuoden verran & Ystäväni Owen Meany. Löysin sentään myös sitä mitä menin hakemaankin.
Ulla-Lena Lundberg: Jää. Niitä kirjoja joita en ehkä aiheen perusteella olisi itse valinnut luettavakseni, mutta yleinen ihastuneisuus ei ole jättänyt kylmäksi!
Anna Kortelainen: Ei kenenkään maassa. Tämä taas kiinnitti huomioni aikoinaan uutuuskatalogissa juuri aiheellaan.
Anne Swärd: Kesällä kerran. Lehtitilauksen kylkiäislahjaksi valittu. Muistan lukeneeni Swärdin kirjoista kiinnostavia blogijuttuja.
Charlaine Harris: Dead Ever After. Sookie-sarjan päätösosa, jonka luin saman tien.
Silene Lehto: Hän lähti valaiden matkaan. Ihastuin kirjan nimeen, kun Penjami pari vuotta sitten esitteli siskonsa runokokoelmaa. Nautiskelen runoni yleensä mieluummin hieman lyhyempinä, mutta pikaselauksella silmiin osui monta riviä jotka houkuttelevat maistelemaan tekstiä enemmänkin.
Marja-Liisa Manka: Työnilo. Ihana, positiivinen työhyvinvoinnin professori Manka on innostanut parissa lukemassani lehtihaastattelussa niin, että tätä en malttanut jättää ostamatta kun tuli alehyllyssä vastaan.
Vuoden luontokuvat 2000-2003. Näitä olen joskus sekä selaillut kirjastossa että lainannutkin useampaan kertaan, joten ei tarvinnut pitkään miettiä löytäessäni kirpparilta koko kasan kympillä.
19 tällä kertaa! Vuoden saldo 108. Eikä olla edes puolessa välissä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


.jpg)







.jpg)