Jotenkin mä
niin arvasin että tässä käy näin. Olin ehtinyt jo joskus päättää että jätän
Twilightit kokonaan rauhaan. Teiniromanssi jossa vampyyrit kimaltavat auringossa? Muahhahhaa! Mutta kuten olen moneen kertaan todennut, äänikirjalistallani on sen verran hyvin tilaa että ehdin kokeilla monenlaista kohtalaisen avoimin mielin, ja niinpä päädyin kuuntelemaan
Houkutusta. Eikä tarvittu kuin tunti ennen kuin olin täydellisesti, peruuttamattomasti koukussa ja rakastunut 17-vuotiaaseen vampyyriin.
Pian ei työmatkoilla kuuntelu enää riittänyt vaan piti jatkaa tietokoneen ääressä istuen ja samaa rataa meni
Uusikuukin. Sitten olinkin matkalla viikoksi Leville lomailemaan vieroitusoireista kärsien. Mutta ah, pysähdyimme hieman shoppailemaan ja Kempeleen Zeppeliinin Infosta tarttuivat mukaan pokkariversiot
Epäilyksestä ja
Aamunkoista. Ja mökillä oli onneksi aikaa istua sporttisempien aktiviteettien lomassa sohvannurkassa kirjoja ahmimassa... :)
Sarja oli mulle juonensa ja henkilöidensä puolesta niin hengästyttävän mukaansatempaava lukukokemus, etten jaksa erityisesti ryhtyä kaivelemaan sen kummemmin sen puutteita kuin vahvuuksiakaan. Muutama asia vain jäi mieleen: Yäk-ilmaisun toistuva käyttö kahdessa viimeisessä osassa, usein paikassa johon se ei tuntunut ollenkaan istuvan. Mahtaako kyse olla käännöksestä, sillä kaksi ensimmäistä on kääntänyt
Tiina Ohinmaa ja kaksi viimeistä
Pirkko Biström. En ainakaan muista huomanneeni samaa äänikirjoina kuuntelemissani, mutta voin toki olla väärässä.
Kirjojen alussa olevat "ennakkopalat" olivat tarpeettoman tuntuisia, turhan läpinäkyvästi koukuttamaan pyrkiviä.
Kolmanteen seikkaan liittyy
SPOILAUSVAROITUS:
Ehkä hieman epäuskottavaa, että vaikka sarjan kuluessa päädytään erinäisiin uhkaaviin ja vaarallisiin tilanteisiin, kukaan ei pääse hengestään, tai siis kuolemattomuudestaan, ei kun, öh... No, koska olin henkilöihin kiintynyt, en antanut sen liiemmin häiritä vaan tyydyin vain huokaamaan helpotuksesta. :)
SPOILAUSVAARA OHI
Äänikirjojen lukijana toimii jo
Minä, Katariinan kohdalla kehumani
Leena Pöysti. Näissä hän kuulostaa kirjojen tyylistä johtuen erilaiselta, mutta edelleen yhtä hyvältä!
Ensimmäinen lause (Epäilys)
: Kaikki yrityksemme väistellä olivat epäonnistuneet.
Englanninkieliset alkuteokset: Twilight (2005), New Moon (2006), Eclipse (2007), Breaking Dawn (2008)
Ulkoasu: Pahuksen leffakannet, pakkoko niitä on joka paikkaan tunkea! Äänikirjoissakin esiintyvät, alkuperäiset kovakantisten kansikuvat kyllä ovat mielestäni sekä tyylikkäitä että houkuttelevia. Äänikirjapakkaukset: Kai Toivonen, pokkarit: Hachette Book Group, Inc.
Kustantaja WSOY 2009 (painettu kirja 2005), 2010 (painettu 2007), 2010 (1. painos 2008), 2011 (1. painos 2009), suom Houkutus & Uusikuu: Tiina Ohinmaa, Epäilys & Aamunkoi: Pirkko Biström, lukija Leena Pöysti, 14 h, 15 h 20 min, 599 s., 756 s.
Kolmanteen seikkaan liittyy SPOILAUSVAROITUS:
Täällä myös yksi joka on rakastunut twilight:in maailmaan. :) Minua ärsyttää aika paljon näiden kirjojen ympärillä pyörivä hössötys, siitä että ihmisiä viehättävät nämä kirjat koska niissä on vaarallisia vampyyreja ja plaa plaa, ja ei vampyyrit oikeasti ole sitä ja tätä. Itse ainakin rakastuin tähän tarinan tunnelmaan ja sen ajatukseen, rakkaudesta, joka voittaa kaiken. Minulle ihan hyvin edward olisi voinut olla joku muukin kuin vampyyri, en minä pidä tästä kirjasta sen takia että tässä on vampyyreja vaan ihanan rakkaustarinan takia ja intohimoisen kerronan, tämä todellakin laittaa hengästymään. Kiva että sinäkin päädyit kuitenkin kuuntelemaan/lukemaan nämä. Toivottavasti ymmärsit mitä tuossa yllä tarkoitin, jotenkin vaikea nyt pukea sanoiksi.
VastaaPoistaSamaa mieltä Jenni P:n kanssa! Toisaalta kaikki yliluonnolliset hahmot tuovat kyllä oman lisänsä juoneen.. Pääpaino on kyllä tietty tuossa kaiken voittavassa rakkaustarinassa, joka minutkin koukutti täysin. (Kehtaanko edes myöntää lukeneeni kirjat kahteen kertaan?)
VastaaPoistaLuin juuri Stiefvaterin Väristys-trilogian (ihmissusijuttuja), mutta se ei kyllä ollut lähelläkään Houkutus-sarjaa. Ei ainakaan minua temmannut samalla lailla mukaansa, vaikkei huonokaan ollut.
Hih, minäkin koukutuin tähän ihan täysin pari vuotta sitten, ei sille voinut mitään. Tässä oli pari sellaista seikkaa, jotka jaksoivat saada minut kohottelemaan kulmakarvojani (anteeksi nyt vaan, jos tyypillä ei ole verenkiertoa/pulssia niin miten tietys asiat onnistuvat??).
VastaaPoistaMutta tosiaan, ei näitä voinut jättää kesken ekan osan jälkeen :))
ps. Minusta Meyerin The Host eli se näiden jälkeen ilmestynyt on myös todella hyvä ja mielestäni myös kirjoituksellisesti kypsempi teos.
VastaaPoistaTämä kirjasarja jakaa mielipiteitä melko rankasti. On todella paljon lukijoita, jotka on ihastuneet aivan ikihyviksi, ja sitten on meitä epäilijöitä.
VastaaPoistaItsekin muistan lukeneeni ensimmäisen kirjan pitkin hampain, kuitenkin samalla idealla kuin jotain klassikkoja: "Onhan siihen joku syy, miksi muut on tykännyt". En kauheasti ihastunut, ja syitä oli varmasti useampiakin. Kieli ei ole kovin kypsää, mutta nehän onkin teinikirjoja. Etukäteen olin varmaan ajatellut myös, että se on jotain Diana Gabaldonin tasoista, kuolematon rakkaustarina. Ajattelin silloin, että ehkä joskus, sitten kun aikaa on, luen loputkin, mutta oikeasti luulin sen jäävän kokonaan. Siltipä nyt yöpöydällä odottelee viimeinen osa - oho.
Kyllä se on vain todettava, että tässä sarjassa on oma viehätyksensä, vaikka siinä ehdottomasti on puutteensakin.
Jee, näistä oli kiva lukea pitkästä aikaa :). Minäkin koukutuin näihin täydellisesti ensimmäisen leffan aikaan, ja kaikki paitsi viimeisen olen lukenut kahdesti.
VastaaPoistaMielestäni ne vampyyripuritanistien keskustelut aiheesta "ei vampyyrit ole tollaisia", ovat äärimmäisen hupsuja, eikä vampyyrien kimmellys ainakaan minua haitannut :).
Kyllä nämä yhden aikakauden klassikkoja minusta omalla tavallaan jo ovat.
Tätähän ei tunnusteta, mutta been there done that. ;)
VastaaPoistaMinulla oli ilo lukea Houkutus ennen kuin näistä oli tullut 'muoti-ilmiö', mikä oli ehdottomasti hyvä juttu. Olen lukenut nämä sekä suomeksi että englanniksi ja tykännyt tosi paljon. Onhan näissä valittamistakin, mutta etenkin eka osa on minusta ihana :)
VastaaPoista(mutta minä en tykkää Edwardista, mieluummin Jacob, kiitos :) )
Jenni P.: Joo, ymmärsin! :) Luen harvoin ihan "perinteisiä" rakkaustarinoita, ja siinä mielessä se yliluonnollinen puoli kyllä antoi mulle lisäarvoa ja -mielenkiintoa jota ilman sarja olisi todennäköisesti tosiaan jäänyt väliin, mutta toki se rakkaustarina on silti homman pointti! :)
VastaaPoistaTintti: Myönnä pois vaan, kyllä mäkin aion käydä hakemassa omaan hyllyyn ne kaksi ekaakin osaa, lukeakseni ne taas joskus... ;) Väristys-sarjaa olen vähän puolittain katsellut sillä silmällä mutta ainakaan vielä en ole oikein innostunut lukemaan.
Linnea: Hah, sama verenkierto-ongelma kävi mullakin mielessä! :D The Hostia täytynee joskus vilkaista, juuri nyt on vain hyvin hatara mielikuva aihepiiristä.
Laura: Koukuttavilla bestsellereillä tuntuu olevan tapana jakaa mielipiteitä. :) Ainakin omalla kohdallani viehätys tosiaan voitti tässä tapauksessa puutteet kirkkaasti!
Tessa: Joskus aiemmin ajattelin että auringossa kimmeltäminen vaikuttaa aivan pöljältä, mutta nyt olen sitä mieltä että Meyer on käyttänyt taiteilijanvapautta myyttien suhteen näppärästi, tavalla joka ei itseänikään lainkaan häirinnyt.
Ahmu: Tunnusta toki ihan rohkeasti! :D Minäkin voisin samaan syssyyn tunnustaa pitäneeni kovasti myös mm. Da Vinci -koodista, Gabaldoneista, Sookie Stackhousesta ja mitäs näitä nyt olisi... No Potterit myös, vaikka niistä pitäminen taitaa ollakin vähän "yleisesti hyväksytympää". Hyvää luettavaa on monenlaista! ;)
Maija: Eipäs kun Edward, Jacobiin meinasi moneen kertaan mennä suorastaan hermot! :) Aika usein mä olen kyllä itse se joka ihastuu ihan eri mieheen kuin kaikki muut...
VastaaPoistaTäällä vielä yksi koukkuuntunut ilmoittautuu. :) Tosin olen lukenut (vasta) ensimmäisen osan, enkä olen muihin osiin ainakaan lähiaikoina tarttumassa, mutta nyökyttelin silti kuvauksellesi vieroitusoireista, kun kirjaa ei päässytkään lukemaan. :D Jokin Edwardissa ja Bellassa vain vei mukanaan...
VastaaPoistaHuomasinkin blogissasi käydessäni että olit Houkutuksen lukenut, jään odottelemaan mitä siitä kirjoitat!
VastaaPoistaSamalla linjoilla Satun kanssa, minullakin menee Jacobiin moneen otteeseen hermot! Siis oikeasti rasittava lapsellinen valittaja ja mököttäjä :D (Anteeksi vain kaikille Jacobista pitäville, kyllä minäkin hänestä ihan pidän, mutta pitemmän päälle se vinkuminen vain tympäsee :D)
VastaaPoistaVoi apua, ikinä en voisi kuvitella näitä lukevani! Pääsin ensimmäisessä osassa sivulle viisi. :D
VastaaPoistaNyt ajattelin kokeilla Suzanne Collinsin Hunger Gamesia, josko sen teinihömppä sitten iskisi.
Jenni P.: Onneksi Jacobkin sai loppuvaiheessa vielä sympatiani puolelleen ja asioiden lopulliseen järjestymiseen olin oikein tyytyväinen. :)
VastaaPoistanoora: Heh, kaikkia varten nämä eivät tosiaan varmasti ole! :D Mullakin on Nälkäpeli vielä lukematta. Todennäköisesti hurahdan siihenkin...
Mikä kirja oli mielestäsi paras? Uusikuu oli mielestäni aika tylsä.. Aamunkoita ja Houkutusta pidän parhaimpina, koska niitä lukiessa en ollut nähnyt niistä kertovia elokuvia ja niissä on rakkauden tunne parhaiten yllä :)
VastaaPoistaHankala sanoa, kuuntelin/luin kirjat niin yhtenä pötkönä etteivät ne meinaa erottua päässäni toisistaan. Uusikuu tylsistytti välillä (liian vähän Edwardia) mutta ei onneksi pitkään!
VastaaPoistaVaikka aloitin Houkutuksen "luetaan nyt sitten niin tiedän mistä kaikki meuhkaavat" -asenteella ei mennyt monta sivua kun olin minäkin niin myyty! Vaa'assa ei paljon painanut se, että kirjat ovat luokiteltu teinihömpäksi ja Edward kimaltaa... Luin sarjan ensin suomeksi, tilasin suomenkieliset itselleni ja luin vielä englanniksi. Haluaisin kyllä vielä englanninkielisetkin itselleni, mutta taitaa mennä jo fanaattisuuden puolelle ;D Tunnustetaan nyt vielä sitten sekin, että team Edwardiin minäkin lasken itseni ;)
VastaaPoistaMeyerin Vieras (The Host) kannattaa myös lukea, Linnea kommentoikin kirjaa osuvasti.
Paha, paha retkahdus! :D
VastaaPoistaMulla kävi juuri samanlailla kuin sulla, eli olin tosi kyyninen tätä kirjasarjaa kohtaan, mutta kun aloitin, en saanut kirjoja käsistäni. Sitten se olikin menoa se: aloin lukea lisää YA paranormaaleja romansseja, sitten scifiä, dystopiaa, vähän fantasiaakin ja perustin blogini :)
VastaaPoistaKun mikään ei riitä! :D
Poista