On kesäkuu, yksi 1800-luvun viimeisistä. Pienessä Uudenlahden rannikkokaupungissa poliisimestari Werner Frid istuu vanhan, kuluneen työpöytänsä ääressä ja tuntee levottomuutta jota ei osaa selittää. "Onko ilmassa jotain, pitkään padottu rajuilma, nouseeko syvyyksistä salattuja kaasuja puhjeten tympeinä kuplina näennäisen tyynelle pinnalle?" Kun Werner kuulee taidemaalari Frans Almgrenin juoksevan kadulla ja huutavan että Anna Pers on kuollut, hän tietää että se on alkanut.
Kaunis, nuori Anna, turmeltunut mutta silti viaton ja rakastettava, viihdytti monia kaupungin miehiä. Heidän joukossaan oli niin paikkakunnan merkkihenkilöitä kuin Wernerin oma poikakin. Ja nyt hänet on kuristettu kuoliaaksi.Asioita seurataan vuorotellen usean eri henkilön näkökulmista. Henkilöiden suhteet limittyvät ja lomittuvat: Wernerin poika Per on ihastunut ystävänsä Eugénin sisareen Louiseen, joka vihaa isäpuoltaan, joka haluaisi nähdä kiihkon vaimonsa kasvoilla, mutta tämä näyttää sen mieluummin taidemaalari Fransille, joka maalaa myös Annaa... Kulkeva varjo ei sisällä huikeita juonenkäänteitä eikä koukuttavaa johtolankojen perässä juoksemista, mutta vangitsevaa tunnelmaa sitäkin enemmän. Annan murhan luoman tiheän painostavuuden myötä Wernerin yllä tuntuu roikkuvan koko elämän raskaus. Ihailen myös sitä kuinka poliisimestarista, jonka mukana kirjassa eniten kuljetaan, on hyvin vähäeleisesti luotu henkilö joka päästää lukijan lähelleen. Ja kun Kyllikki Villan käännöskin vielä on hieno, niin tämähän oli yllättävänkin vahva lukukokemus. Ehdin jo välillä poistaa kirjan hyllystäni lukemattomana, mutta olipa hyvä että tulin katumapäälle!
Ensimmäinen lause: Hän makaa käsivarsi vuoteen reunan yli riippuen ja kasvot poispäin käännettyinä.
Ruotsinkielinen alkuteos: Vandrande skugga (1977)
Ulkoasu: Ihan loistavan tunnelmallinen kansi! Kannen suunn.: Timo Numminen.
Suomentanut Kyllikki Villa
Kustantaja Otava 2010 (1. suomenk. painos 1978), 222 s.
Tämä oli hieno ja poikkeava valinta dekkariksi!
VastaaPoistaKirja on kyllä hieno! En edes muistanut että dekkariviikko on tulossa, mutta poika arpoi tämän luettavakseni juuri sopivasti. :)
PoistaOnpa hieno löytö. En olisi uskonut, että Carpelanilta löytyy jotain tämmöistä. Vinkki otettu talteen!
VastaaPoistaJostain alesta olen tämän poiminut mukaan, enpä ollut itsekään kuullut kirjasta aiemmin.
PoistaMinäkin tykkäsin tästä, kun luin aikoinaan :-)
VastaaPoistaGooglailinkin tästä juuri muiden ajatuksia ja tekstisi tuli myös vastaan! ja näkyihän niitä blogiarvioita löytyvän useampi muukin vaikka olen ne tainnut onnistua ohittamaan. :)
PoistaKuulostaa mielenkiintoiselta kirjalta!
VastaaPoistaJoo, ja ihan vastaavaa en muista ainakaan itselleni tulleen vastaan.
PoistaHieno kirja dekkariviikolle. Erilainen, mutta upea. Kirjan tunnelma ei unohdu pitkään aikaan.
VastaaPoistaTunnelma tosiaan jää mieleen!
Poista