Oikeastaan teki mieli lopettaa lukeminen kun ajattelin kaikkea sitä, minkä täytyy olla tulossa. Epätoivoa, muiden ruoanetsijöiden vainoharhaista kyräilyä, hankeen uupuneiden jäätyneitä ruumiita, nälkäänsä itkeviä lapsia. Mutta luin kuitenkin. Seurasin kuinka nuori nainen, Anna, yrittää pitää perheenjäsenensä hengissä. Pienimmillään henkilöä kohti jaettu päiväannos oli 125 grammaa selluloosalla jatkettua leipää. Sen ja omien pienten varastojen tarjoamin voimin Anna kävelee joka päivä jonottamaan uusia leipäpaloja ja hankkii poltettavaa saadakseen kaminan luomaan lämpöä edes muutamaksi tunniksi vuorokaudessa.
Huolimatta siitä mitä kaikkea henkilöiden kanssa koin, en oikeastaan kiintynyt heihin mitenkään erityisesti. Mutta heidän nälkänsä ja kylmänsä kyllä tuntuivat ja tulivat lähelle. Jossain vaiheessa meinasin ottaa kirjan käteen samalla kun söin jotain - kunnes muistin, mitä mulla onkaan luettavana. Olisi ollut loukkaus henkilöitä kohtaan syödä jotain tämän kirjan äärellä.
Tuntui hätkähdyttävän ristiriitaiselta lukea Annan pari kertaa ajattelevan raivoisana suomalaisia, jotka myös lähestyivät kaupunkia. (Wikipedia kertoo, että Suomi ei varsinaisesti aktiivisesti osallistunut piiritysoperaatioon, mutta vähän kumminkin.) Niin. Asiat näyttävät erilaisilta kun vaihtaa näkökulmaa. Ja ne tavalliset ihmisethän sotimisessa tapaavat eniten kärsiä, puhuttiinpa kummasta puolen rintamalinjaa hyvänsä ja lapsen nääntyminen nälkään on hirvittävä tragedia missä tahansa.
Ensimmäinen lause: It's half past ten in the evening, but the light of day still glows through the lime leaves.
Ulkoasu: Talvi on kannessa kohdallaan mutta ehkä kaupunki voisi näyttää vähän vähemmän seesteiseltä.
Kustantaja Penguin 2009 (1. julk. Viking 2001), 291 s.
Dunmorea minun on pitänyt lukea jo ikuisuuden ajan, mutta ei ole vielä toteutunut. En ehkä kuitenkaan aloita tästä teoksesta, Mageen Sopimuksessa oli sotaa pitkäksi aikaa.
VastaaPoistaDunmorea voisi kyllä lukea enemmänkin. Juuri nyt en kyllä muista mitä muuta häneltä onkaan julkaistu, vaikka jotain on kyllä joskus tullutkin vastaan. Täytynee kysyä Googlelta! Ja Sopimuksen haluan myös lukea.
PoistaDunmorea todellakin pitäisi lukea lisää. Kun tulin tähän blogikirjoitukseen, mieleeni tuli, että olikos hänellä joku Suomi-yhteys? Tämä siksi, että olen joskus lukenut häneltä novelleja, ja niissä on jotain Suomi-kytkentää. Googlasin, ja ilmeni että Dunmore on nuorena ollut englanninopettajana Suomessa 2 vuotta, tätä en tiennytkään. Nytpä tiedän.
VastaaPoistaGooglauksen perusteella Dunmore on kirjoittanut mm romaanin "House of Orphans" joka sijoittuu Suomeen 1902 ja jota en ole lukenut mutta nytpä rupesi kiinnostamaan.
"The Siege" voisi olla mielenkiintoinen aihe hyvältä kirjoittajalta, toisaalta olen aika paljon lukenut Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa joten kurjuutta siltä osin on tullut käytyä läpi tietokirjallisuuden muodossa. Mutta Dunmoren tuotantoa voisi ottaa kuitenkin uudestaan syyniin.
Tuuli
Haa, juuri kun pääsin sanomasta että pitäisi googlata Dunmoren muuta tuotantoa. Tuo House of Orphans tosiaan kuulostaa kiinnostavalta.
PoistaKirjailija sanookin jälkisanoissaan: "Some characters in this novel, for historical reasons, take an unfriendly view of their Finnish neighbours. I do not share this view. It was through living in Finland that I first came to love the brief, astonishingly beautiful Baltic summers, and sombre Baltic winters. This book owes a debt to the Finnish landscape and people, along with its heavier dept to the landscape, the history and the people of their great neighbour, Russia."
Voisin kyllä lukea jossain vaiheessa tietokirjallisuuttakin aiheeseen liittyen/sitä sivuten. Haluaisitko suositella jotakin teosta?
Hei Satu,
VastaaPoistaolen kyllä enimmäkseen lukenut englanniksi näitä mutta sehän ei liene sinulle ongelma! Ensimmäiset nimet jotka nykyhetken kirjoittajista tulee mieleen ovat Orlando Figes ja Anne Applebaum. Orlando Figes on kirjoittanut valtavan tiiliskiven "The People's Tragedy" 1917 vallankumouksesta ja neuvostoajan perhe-elämää koskevan "Kuiskaajat"/ "The Whisperers" joka siis on suomennettu. Anne Applebaum on kirjoittanut mm vankileireistä (Gulag) ja Anne Reid on kirjoittanut Leningradin piirityksestä ("Leningrad: The Epic Siege"). Nämä tulevat ensimmäisinä mieleen.
Suomenkielisten osalta lyö vähän tyhjää kyllä tällä hetkellä...
Tuuli
Kiitos, saatanpa hyvinkin tutkailla jotain näistä! :)
Poista