Haluan puristaa kaikista tänä vuonna luetuista kirjoista esittelyt esiin vielä tänään, niin että voin huomisista 4-vuotissynttäreistä selvittyäni keskittyä vuoden koosteisiin. Huomaathan siis että alempana on lisää tämänpäiväisiä postauksia! :)
Vuoden viimeistä kirjaa ei valitettavasti voi oikein loppuhuipennukseksi kutsua, sillä en pitänyt Lokista oikeastaan ollenkaan. Jos kirja olisi ollut yhtään sataa sivuaan pitempi niin olisin jättänyt kesken, mutta tulipa tämä klassikko nyt edes suurin piirtein luettua yleissivistyksen vuoksi.
Suurin piirtein, todellakin, sillä en jaksanut ajatuksella keskittyä sen vertaa että saisin aikaan tiivistelmän siitä mistä kirjassa oli kyse. :) Lainaan siis takakannesta: "Nuoret kirjailijat ja näyttelijät odottavat tulevaisuutta, uneksivat uudesta ajasta. He kaipaavat elämäänsä uusia muotoja, mutta ne eivät tunnu tavoittavan heitä. Heidän vanhempansa ovat jo maineensa niittäneet ja pitävät siitä tiukasti kiinni. Kaikki kaipaavat merkityksen tunnetta ja hyväksyntää, mutta heillä ei ole varaa jakaa sitä toisilleen."
Ärsyttäviä tai epäkiinnostavia henkilöitä käymässä pitkästyttäviä keskusteluja. Tässä ei nyt yksinkertaisesti vain sytyttänyt yhtään mikään. Mutta erittäin mielelläni kuulisin kommentin joltain tämän kirjan aivan toisin nähneeltä! :)
Jonkinlaista mielenkiintoa lukemiseen toi se, että tämä oli ensimmäinen koskaan lukemani näytelmä. Mietin, olisiko tuo tekstin erilainen muoto vaikuttanut tähän täystyrmäykseen tottumattomuuteni vuoksi. Mutta ei, korkeintaan ihan pikkuriikkisen - en usko että olisin tästä pitänyt merkittävästi enempää vaikka kirja olisikin ollut romaanimuotoinen.
Ensimmäinen repliikki: Medvedenko: Miksi te käytte aina mustissa?
Venäjänkielinen alkuteos: Чайка (Tšaika) (1895)
Ulkoasu: Kannesta kyllä pidän! Kirjan parasta antia. :) Ei tietoa suunnittelijasta.
Kustantaja Loisto/WSOY 2008, 4. painos (1. suomenk. julk. 1960), suom. Jalo Kalima, 100 s.
Saattaa olla että näytelmällisyys vaikuttaa kuitenkin sen verran että ne henkilöt ja dialogi ovat korostetummin esillä kuin perinteisessä proosassa. Kannattaa testata kokeilemalla vaikka jonkun muun kirjoittajan näytelmiä, Tsehovilta ei ehkä koska ne muut näytelmät eivät olennaisesti tilannetta muuta, Lokissa on ehkä enemmän ärsyttäviä henkilöitä kun taas esim. Kolmessa sisaressa ne keskustelut vaeltavat vielä enemmän minne sattuu...(novellejaan toki kannattaa vilkaista jos eivät ole ennalta tuttuja).
VastaaPoistaItse pidin tästä juuri niiden henkilöiden vuoksi (ärsyttäviä olivat, epäkiinnostavina en heitä pidä) ja myös sen epämääräisen keskustelun vuoksi, mitä sanotaan ja mitä ei sanota ja mitä tarkoitetaan...mutta joo, jos noille ei syty niin sitten tämän lukeminen on epäilemättä piinaa koska ei tämä noiden ulkopuolelta paljoa anna.
Totta, kyllä näytelmän lukeminen tuntuu erilaiselta. Tässä tapauksessa en tosiaan usko että pitäisin kirjasta, oli se näytelmä tai ei, mutta täytyy kyllä kokeilla jotain muuta. Tsehovin novelleja hyllyssä onkin!
VastaaPoistaMinä pidin Lokista, mutta selailin niitä henkilöhahmoja moneen otteeseen :)
VastaaPoistaHenkilöluetteloa tuli kyllä vilkuiltua, jotenkin tuntui että olin enemmän pihalla kuin aiempien venäläisklassikoiden kanssa... :D
VastaaPoistaMinulla on nämä Sota ja Rauha, Anne Karenina ym vasta edessä, yritän valmentaa itseäni siihen :)
VastaaPoistaNo enpä voi minäkään sanoa olevani kovin perehtynyt aiheeseen... :) Anna Kareninan sain juuri loppuvuodesta luettua mutta Sota ja rauha on lukematta. Ainakin toistaiseksi saa kyllä ollakin. :)
VastaaPoista