Aivan ensimmäinen, Antti Tuurin täydellisen leipäreseptin etsinnästä kertova teksti oli kyllä mieleeni. Melkein jo tunsin vastaleivotun leivän suussani! Mutta sen jälkeen itseäni puhuttelevat tekstit olivat pitkän aikaa kateissa. Kirja lojui puoliksi luettuna pari kuukautta, kun fiilis oli lähinnä luokkaa jaa jaa ja blaah blaah, ja teki mieli jättää sikseen koko homma. Se olisi kuitenkin tuntunut aika epäreilulta tällaisessa tapauksessa, jossa kaikki tekstit ovat eri kirjailijoiden käsialaa. Halusin siis antaa mahdollisuuden vielä niille lopuillekin. Mitään erityisen suurenmoista en kyllä olisi menettänyt vaikken olisi antanutkaan. Taiye Selasin novelli Afrikkalaistyttöjen seksielämä on kyllä hyvä ja vahva, Pirjo Hassisen Äyriäisbuffetkin kovasti lukemisen arvoinen, ja Georges Perecin Suuntaa-antava luettelo nestemäisestä ja kiinteästä ravinnosta, jonka olen niellyt vuoden tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäneljä aikana hupaisan mielenkiintoinen sinänsä. Yksikään teksti ei kuitenkaan sytyttänyt ihan tosissaan.
Höh! Outo-teemainen Granta 2 löytyy jo omasta hyllystä, joten sitä ainakin vielä kokeilen, mietitään jatkoa sitten. Ehkä nyt oli vain tosi huono tuuri - onhan se nyt kumma ettei näin monipuolisesta tarjonnasta muka yhtään kunnon helmeä löydä (sen Leivän jälkeen siis ainakaan)!
Ulkoasu: Kannesta edes pidän, raikas väri ja kiva grafiikka! :) Kansi ja kuvitukset: Emmi Kyytsönen.
Kustantaja Otava 2013, päätoimittaja Aleksi Pöyry, 301 s.
Tästä ensimmäisestä Suomen Grantasta jäi minulle aika laimea olo, mutta Outo oli mielestäni parempi. Siinä oli tekstejä, jotka jäivät vahvasti mieleen.
VastaaPoistaKiva kuulla, ehkä Outo iskee muhunkin paremmin! :)
PoistaMinä innostuin Tuurin reseptistä oikein leipomaan sen leivänkin ;-) Toimi. http://jakaikkeamuuta.blogspot.fi/2013/11/kirjallista-tuurileipaa-juuresta.html
VastaaPoistaOi! Leivän leipominen alkoi kyllä suuresti houkutella itseänikin! :)
VastaaPoistaMinullekin jäi ensimmäisestä Grantasta aika laimea olo, vaikka pari helmeä sieltä löysinkin. Sittemmin ei ole tuo Outokaan oikein houkutellut. Suhtauduin tähän kuin novellikokoelmaan ja luin novellit järjestyksessä ja putkeen. Parempi olisi ollut ehkä selailla ja lukea sieltä täältä kiinnostuksen mukaan.
VastaaPoistaAloitin tämän kesäkuisella lukumaratonilla ja silloin etsin maratonin loppumetreille muutaman lyhyen tekstin, mutta muuten olen minäkin lukenut järjestyksessä. Muutaman tekstin päädyin vain silmäilemään läpi, mutta kun joukossa oli niin monta mulle ennen lukematonta kirjailijaa, tuntui että pitää vähintään maistella kaikkea koska mikä tahansa teksti olisi saattanut olla kiinnostava. :)
Poista