Kun eristyksessä tapellaan liian vähästä ruoasta ja kärsitään surkeasta hygieniasta, ihmisten todelliset luonteet pääsevät valloilleen ja joukosta löytyy tietysti myös roistoja. Pian olosuhteet ovat sellaiset että kaikenlaisista inhimillisyyden osoituksista tulee ilonaiheita. Eikä epidemia suinkaan pysy sairaalan seinien sisällä.
Miten oikein kuvailisin kirjaa? Hätkähdyttävä se ainakin on, pelottavakin. Miten nopeasti yhteiskunta voikaan murentua? Lukeminen myös ahdistaa. Mihin kaikki johtaakaan elleivät ihmiset saa näköään takaisin? Ajattelun aiheita löytyy monia, kuten se, oliko lääkärin vaimo onnekas nähdessään edelleen vai päinvastoin epäonninen joutuessaan näkemään koko kurjuuden. Ja vaikka edelläolevan jälkeen tuntuu tökeröltä sanoa tarinaa nautittavaksi, niin oli se sitäkin, omalla tavallaan. Suosittelen lukemista.
Nautittavaa on ehdottomasti ainakin Saramagon kieli! Näköjään riittää kun hänen loputtomiin pilkutettuun tekstiinsä on kerran tottunut, koska tällä kertaa lukeminen oli sujuvaa alusta asti. Saramago kirjoittaa juuri niin kuin itse haluaa, välittämättä siitä kuinka asiat yleensä tavataan tehdä. Pidän erityisesti hänen tavastaan sirotella tekstiin täysin asiaankuulumattomia sivuhuomautuksia, koska halusin aina itsekin harrastaa sellaista kouluaineissa, mutta luulenpa että opettajat eivät pahemmin olisi asialle lämmenneet. Tuottaa siis suurta tyydytystä nähdä, että sivuhuomautuksillakin voi päästä nobelistiksi! :D
Ensimmäinen lause: Keltainen pyörylä syttyi.
Portugalinkielinen alkuteos: Ensaio sobre a Cegueira (1995)
Kustantaja Tammi 2007, 3. painos (1. painos 1997), suom. Erkki Kirjalainen, 372 s.
oih! yksi minun kaikkien aikoijen suosikkikirjoistani. kaikkien pitäisi lukea tämä. minun on pitänyt jo ikuisuuden lukea se "kertomus näkevistä" mutta en ole saanut aikaan. Yritin joskus lukea Saramagon "Jeesuksen Kristuksen evankeliumi", mutta se ei uponnut... ootko lukenut muuta Saramagoa?
VastaaPoistaLuin "Toisen minän" viime vuonna (löytyy blogista) ja ihastuin välittömästi!
VastaaPoistaKertomus näkevistä ja Oikukas kuolema odottelevat hyllyssä. Kertomus näkevistä epäilyttää, se on tuottanut ongelmia joillekin Saramago-faneillekin koska se on kai ollut turhan poliittinen ja vailla kunnon juonta. Täytyy kokeilla kuinka sen kanssa käy!
Yritin etsiä noista tunnisteista, mutta meni näköjään ohi silmien ekalla kerralla :) täytyykin lukea toi!
VastaaPoistaKuulostaa sellaiselta kirjalta, joka on aivan pakko lukea!
VastaaPoistaKannattaa tosiaankin lukea, niin Toinen minä kuin Kertomus sokeudestakin! Ensin mainittu oli siinä mielessä mukavampi lukukokemus, että se ei ollut tunnelmaltaan sellainen kauhuskenaario kuin tämä, vaikka tapahtumat asianosaisten elämään kriisin aiheuttivatkin.
VastaaPoista