Sari Vuoristo: Säätiedotus merenkulkijoille

Kirjan alaotsikko Novelleja merestä ja rakkaudesta kertoo oleellisen. Molemmat elementit ovat jatkuvasti läsnä, mutta eivät aina samannäköisinä. Meri on tyyni, myrskyävä, harmaa, sininen, lämmin, jäinen, välkehtivä, Kaivopuiston rannassa, saaren ympärillä, suunnattomana edessä. Rakkaus alkaa, loppuu, vaihtaa kohdettaan, mietityttää.

Säätiedotus merenkulkijoille on hieno kokonaisuus. Pidin Vuoriston kielestä ja hänen luomistaan, enimmäkseen tavalla tai toisella haikeista tunnelmista. Mieleen jäi nainen, joka päätyy matkustamaan Grönlannin rannikon laivareittiä yhä uudestaan edestakaisin, koska sieltä vielä löytyy tyhjyys. Mies, joka yrittää päästä vettä kohtaan tuntemastaan suunnattomasta kammosta hyppäämällä sillalta, voidakseen joskus viedä tulevat lapsensa rantalomalle. Paluu kotiin kaksivuotiselta purjehdukselta, kun ei oikein tiedä mitä on normaali elämä, vieläkö etääntyneelle parisuhteelle voi tehdä jotain ja olenko minä valinnut seinään noin uskomattoman kamalan värin. Tunsin täällä sisämaassakin olevani merellä.

Kustantaja Loisto/Gummerus 2008, 3. painos, 231 s.