tiistai 30. marraskuuta 2010

Arto Lappi (toim.): Kevätsateiden aika

Arto Lappi on suomentanut ja toimittanut kokoelman japanilaisia tankarunoja 600-1800-luvuilta. Monet runoista ovat siis yli tuhat vuotta vanhoja, mutta eivät päivääkään liian vanhoja - paremminkin ne tuntuvat raikkailta ja tuoreilta! Kokoelma on ihastuttava. Runot vievät ajatukset kauas viiden pienen rivin ulkopuolelle. Miten niin vähällä voikin sanoa niin paljon?

Ennakkomielikuvissani japanilainen runous sisälsi paljon luontoa ja vuodenaikojen vaihtumista, mikä pitikin paikkansa:

Luumunkukkien
syvänpunainen hehku,
pajut iltojen
varjoissa taipuisina.
Kevätsateiden aika.


Kyoogoku Tamekane


Aihevalikoimasta löytyi silti paljon muutakin, kuten rakkautta:

Pitkät syysyötkään
eivät kyllin pitkiä
kauan kertyneen
rakkautemme vihdoin
saadessa täyttymyksen.


Tuntematon

Sekä kaipausta, vanhuutta, nuoruutta, vuoria, auringonnousuja, kurjen ääntä, vaeltavia pilviä... Nämä runot sopisivat hyvin päivärutiiniksi, pikku hetken rauhoittumiseksi yhden kerrallaan lukien. Lappi on suomentanut runot englanninkielisistä käännöksistä, mutta paljon japanilaista runoutta kääntänyt Kai Nieminen on käynyt läpi alkuperäiset runot sekä käännöversiot, joten uskoisin niiden hengen säilyneen mahdollisimman tarkoin. Kirjassa on lueteltu muutamia muita kokoelmia, joihin aion tutustua (Miten voisin vastustaa kirjaa nimeltä Riehaantunut pilvi?). Olen ihan ihastunut! :)

Kustantaja Sammakko 2005, runot englanninnoksista suom. Arto Lappi, 82 s.

4 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihastuttavalta kirjalta! Loistava idea myös tuo, että tuota voisi lukea päivittäin pieninä paloina... Tuo kuulostaa myös ihan täydelliseltä lahjakirjalta.

    Kiitos vinkistä siis! :)

    VastaaPoista
  2. Sopisi tosiaan loistavasti lahjakirjaksi, erittäin hyvä idea sekin! :)

    VastaaPoista
  3. Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario ja A. H. Saastamoinen, Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Kemijokea rajaksi ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    "Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

    "Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

    Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm

    Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    VastaaPoista
  4. Ahaa, kiitos vain tietoiskusta... ;)

    VastaaPoista