Arthur Kipps saa tehtäväkseen osallistua lakitoimiston asiakkaan, rouva Drablow'n hautajaisiin, ja mennä sitten tämän taloon järjestelemään papereita. Rouva on asunut vuosikymmeniä yksin syrjäisessä paikassa, jonne pääsee vain laskuveden aikaan. Arthur huomaa ettei kukaan läheisen kylän asukkaista halua puhua hänen kanssaan talosta tai sen asukkaasta. Hän itse saa ensikosketuksen paikkaan liittyvään pelottavaan salaisuuteen nähdessään hautausmaalla mustiin pukeutuneen naisen, ja ennen kuin lähtee talosta viimeisen kerran, hän ehtii nähdä ja kuulla vielä paljon muutakin - eivätkä hänen kokemustensa seuraukset jätä häntä sen jälkeen rauhaan.
Sain sen mitä odotinkin, eli kohtuullisen hyytävän kummitustarinan. Nainen, ja varsinkin hänen aikomuksensa, olivat kieltämättä kammottavia. Jos kirjan luettuaan (myöhään illalla sängyssä) tekee mieli laittaa se yöpöydälle kansi alaspäin ettei mokoma hirvitys hyppää tuosta kansikuvasta tänne kummittelemaan, niin voinee sanoa kirjailijan onnistuneen pelottelutavoitteessaan. ;)
Ensimmäinen lause: It was nine-thirty on Christmas Eve.
<br>
Kustantaja Vintage 1998 (ensijulk. Hamish Hamilton 1983), 160 s.
Uuh, tällaista olen kaivannutkin! Hyytävää lukukokemusta mielellään juuri paranormaalia dekkarin sijaan!
VastaaPoistaSellainen on kyllä välillä paikallaan, vaikka joskus jos lukiessa alkaa kauheasti jänskättämään niin saattaa tulla mietittyä että miksi ihmeessä pitääkin ihan väkisin semmoisella itseään kiusata! :D
VastaaPoista