lauantai 12. maaliskuuta 2011

Kirjaisaa silmäniloa

Tämän viikon aikataulut ovat olleet sellaisia, että vaikka olenkin ehtinyt aika hyvin lukea, en ole voinut juurikaan istua tietokoneella. (Harmikseni monta kommenttiakin on jäänyt kirjoittamatta siksi että en vaan ole ehtinyt!) Senpä vuoksi kirjoitettavaksi on kerääntynyt jo neljä arviota ja vähän muutakin pientä olisi mielessä, ja vaikka nyt oikeastaan jo nukuttaa, haluan välttämättä käyttää tilaisuuden hyväkseni saadakseni edes jotain valmista. Ja haluan aloittaa kansista! Olen iloinen siitä että kannet ovat nousseet puheenaiheeksi blogeissa, koska ne ovat minullekin tärkeä asia. Vaikka sisältö tietysti onkin kirjassa se oleellisin juttu, niin myönnän, että ellen pidä kannesta, kirjaan tarttumisen kynnys nousee. Jos tarpeeksi kehutaan tai kiinnostukseni muuten herää niin sitten kyllä todennäköisesti luen kirjan jossain vaiheessa, mutta eikö olisi kaikkien edun mukaista että kirja vangitsisi huomioni saman tien, myyvällä kannellaan?

Valitsin omasta hyllystäni kymmenen kirjaa joiden kannet syystä tai toisesta miellyttävät silmääni kovasti:

Tyylikkäitä:

Nadeem Aslam: Elävältä haudatut (LIKE)
Kansi: Tommi Tukiainen

Iain Pears: Stone's Fall (Jonathan Cape)
Tausta: Lewis Foreman Day, kuvat V&A Images, Heritage Image Partnership ja Corbis

Raikkaita:

Olli Jalonen: 14 solmua Greenwichiin (Otava)
Kuva: Image Source/SKOY, kansi: Aino-Maija Metsola

Pirjo Hassinen: Suistola (Loisto/Otava)
Kansi: Emmi Kyytsönen

Tunnelmallisia (hyvin eri tavoilla tosin!):

Murray Bail: Eukalyptus (Tammi)
Kuva: H. Okamoto, Fennopress, kannen suunn.: Riitta Piuva

Ian Beck: Pastworld (Bloomsbury)
Kuva: Paul Young, kannen suunn.: John Fordham

Persoonallisia katseenvangitsijoita:

Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta (Avain)
Kansi: Jarkko Virtanen

Rohinton Mistry: Tales from Firozsha Baag (Faber and Faber)
Kuva: Sooni Tarporevala, kannen suunn.: Darren Wall

Herkän kauniita:

Lisa See: Lumikukka ja salainen viuhka (WSOY)
Kansi: Sanna Sorsa, kuvat: WSOY:n kuva-arkisto

Ali Shaw: The Girl with Glass Feet (Atlantic Books)
Kansi: Rose Cooper

Tuo viimeinen on ulkoasunsa puolesta ehkäpä suosikkikirjani. Sama teema jatkuu takakanteen ja kansiliepeisiin, ja pisteenä i:n päälle sivujen reunat ovat hopeiset! :)

Kansien katselemisesta tykkäävien kannattaa kurkata myös The Infinite Shelf -blogiin, jonka kirjoittaja Kay on kerännyt pieniä kokonaisuuksia samanaiheisista kansista. Klikkaa tunnisteista "artsy shelf"!

8 kommenttia:

  1. Hei minäkin täällä illanvirkkuna jäin ihastelemaan noita kirjankansiasi. Kansilla on aina ollut tärkeä merkitys minunkin kirjavalinnoissa. Jos katson kirjarivejä vaikka kaupassa tai kirjastossa, niin kannella on suurin merkitys, minkä niistä käteensä nappaa. Toinen asia on sitten, jos lähtee hakemaan tiettyä kirjaa, kirjailijaa suosituksesta tai muuten haluaa kirjan lukevan, niin silloin se kansi ei ratkaisekaan niinkään vaan sisältö korostuu. Ja nyt noista kansistasi minua kiehtoo eniten tuo Eukalyptus, jonka nappaisin käteeni ja katsoisin mistä se kertoo? Oletko tehnyt siitä esittelyn?

    VastaaPoista
  2. Eukalyptuksen sisältö sopii kanteen oikein hyvin! Kirja on juoneltaan kuin perinteinen satu, sijoitettuna modernimpaan maailmaan (mutta ei liian moderniin vaan mukavasti vanhanaikaiseen). Oli mukava lukukokemus! Esittelyni löytyy täältä:

    Eukalyptus

    VastaaPoista
  3. Todella kauniita kansia olet valinnut tähän! Eukalyptuksen kansi on minustakin upea kuten myös Ali Shawn kirjan kansi! Voisin tehdä itsekin samantyylisen postauksen sillä valitsen aika usein kirjan sen kannen perusteella.:)

    VastaaPoista
  4. Mulla taitaa olla aika samanlainen maku, valintasi ovat hienoja.

    Kauniiden kansikuvien lisäksi olen jotenkin mieltynyt pienikokoisiin kirjoihin. Eikä se liity mitenkään siihen, etten jaksaisi lukea paksuja kirjoja, pieni kirja on vain esineenä jotenkin niin ihana. Yksi suosikeistani on Iselin C. Hermannin Suutelen postikantajaa. Sen kansipaperikin oli uutena niin silkkinen että teki mieli aina painaa kirja rintaansa vasten kun siihen törmäsi. Ja kuvakin on kaunis, Kiiltomadon sivuilta voi käydä kurkkaamassa; http://www.kiiltomato.net/iselin-c-hermann-suutelen-postinkantajaa/

    VastaaPoista
  5. Satu, eka ja vika, sekä Eukalyptus.

    Olen pitänyt yhden naisen barrikadiani parempien kansien puolesta heti blogiini alusta saakka. Sitä on mm. Vuoden Kauneimmat Kirjan Kannet, joka on samalla myös arvonta. Olen ollut yhteyksissä kustantajiin etc. Olen jopa linkittänyt arvostelujani brittiläisiin ja saksalaisiin kansiin, kun suomalaiset kannet ovat aliarvioineet lukijaa. Olen kirjoittanut tästä itseni tyhjäksi viimeksi Peikkotytöllä.

    En tunne enää olevani yksin, sillä tähän on vihdoinkin herätty. Kiitos myös Sinulle!

    VastaaPoista
  6. Eukalyptus, Ali Shaw's kirja, ja pidän myös Suistolasta.

    Infinite Shelfin kansipostaukset ovat kyllä tosi kivoja. Jenkeissä on toki tuota kansimateriaaliakin enemmän.

    Monesti kansien hienous (tai huonous) avautuu vasta, kun saa kirjan käteen. Tavallisesta poikkeava koko, kansipaperin tuntu ja erikoisuudet, kuten vaikkapa kimalle tai kohokuviot saavat aikaan helposti ooh-efektin. Suomessa tehdään paljon tyylikkäitä kansia, mutta tuntuu, että "liikaa" kauneutta pelätään. Jokunen bloggaajakin on sanonut, että esim, Bazarin kannet ovat vähän epäilyttäviä, kun ovat niin kauniita. :) En tunnusta ajattelevani samoin kirjojen kohdalla, vaikka viinipulloissa olen alkanut karvaan kokemuksen kautta välttää kauniita ja koristeellisia etikettejä. :)

    VastaaPoista
  7. Sanna: Tee ihmeessä postaus aiheesta, en varmasti ole ainoa joka katselisi kansikauneutta mielellään vielä enemmänkin! :)

    Hannele: Valinnanvaraakin vielä jäi, joten onneksi ne kauniit kannet eivät tähänkään loppuneet! :)

    Erja: Olen samaa mieltä pienistä kirjoista! Tuossa Hermannin kirjassa on kyllä myös hieno kansi, ja kirja yleensäkin vaikuttaa hyvin kiinnostavalta. En ollut siitä ennen kuullutkaan, mutta nyt täytynee lisätä lukulistalle...

    Leena: Olen jo pitempään arvostanut kovasti kampanjointiasi asian puolesta! Olen tilaillut aika paljon kirjoja brittipainoksina, ja niissä on kyllä usein hienoja kansia. Muutenkin kansien suunnittelu tuntuu olevan jotenkin kokonaisvaltaisempaa; sama teema jatkuu usein takakanteen saakka. Tuo Pastworld on ehkä kokonaisuutena hienoin, se on tyyliltään niin eheä sisäsivuja myöten.

    Karoliina: Bazarilla on kyllä monia hienoja kansia, mutta ei ainakaan yhtäkkiä tule mieleen yhtäkään jota olisin pitänyt liian kauniina! :D Mutta on kyllä totta, että kauneudentavoittelun on mahdollista mennä överiksikin, vaikka ei kotimaisessa kansitaiteilussa lähellä sitä pistettä liikutakaan. Siis: lisää tyylikästä kauneutta, kiitos!

    VastaaPoista