Kuten muutkin ovat todenneet, tämä ei ole mikään helppo homma, ja lista elää jatkuvasti fiiliksen mukaan.
Ja sitten ovat vielä ne kirjojen moninaiset tavat olla omalla tavallaan hyviä. Kaunis kieli, uskomaton tarina, unohtumaton henkilö... ja ties mitä muuta. Mikä on tärkeintä? Lisäksi jotkut kirjat ovat sellaisia, että niitä lukiessaan on suorastaan hurmoksessa ja ajattelee kirjan olevan huippu - ja sitten ei parin päivän päästä pysty enää millään tavoittamaan kirjan tunnelmaa mielessään. Toiset taas eivät ehkä lukiessa edes tunnu mitenkään mullistavilta, mutta myöhemmin huomaa että niistä on jäänyt mieleen jälki joka ei katoa. Näilläkin tapauksilla on molemmilla omat ansionsa.
Mutta jaarittelut sikseen, omaa suosikkilistaani kriittisin silmin katsellen ja edelläolevia pointteja mietiskellen sain aikaiseksi kolmiosaisen listan joka sisältää:
Viisi vanhaa suosikkia jotka olen lukenut tarpeeksi monta kertaa tietääkseni että ne kuuluvat tähän:
No joo, tämä on viiden kirjan sarja. Mutta kirjat muodostavat yhtenäisen tarinan eikä yhdellä osalla tee mitään ilman muita. Eddingsillä on vikansa, mutta tämä teinirakkaus ei sammu! Kunnon fantasiaseikkailu sisältäen kiehtovan maailman, hyvän ja pahan taistelun, velhoja, taikaesineen, valitun ja mitä muuta oleellista sitä nyt on... :)
Terry Kay: Valkoisen koiran varjo
Tämä ajat sitten jonkin Lapin reissun matkalukemiseksi ostettu kioskipokkari on lähes salainen pikku helmeni. Koska tämä on julkaistu vain Book Studion pokkarina, tätä ei taida löytyä kuin divarista hyvällä tuurilla. Kirja kertoo ihanan itsepäisestä vanhasta miehestä, joka leskeksi jäätyään näkee talonsa lähettyvillä valkoisen koiran, ja uskoo että vaimo on tullut sen hahmossa hänen luokseen. Kukaan muu ei onnistu koiraa näkemään ja ylihuolehtivat lapset pitävät miestä höperönä, mutta hän on varma, että on oikeassa.
Jean M. Untinen-Auel: Luolakarhun klaani
Äidin kirjahyllystä joskus löydetty (ja pöllitty). Kunnon lukuromaani joka kertoo esihistoriallisesta ajasta. Neandertalilaisten kasvattaman Aylan voittojen ja vaikeuksien mukana on tullut elettyä moneen kertaan.
Arno Kotro: Sanovat sitä rakkaudeksi
Runomuotoinen kertomus parisuhteen päättymisestä. Olen mainostanut tätä ennenkin, mutta teen sen uudelleen: Kotro leikkii upeasti sanoilla ja kielellä, ja suosittelen tätä lämpimästi myös runoallergikoille!
Stephen King: Kuoleman käytävä
Itkettävä, naurattava, ihmeellinen tarina vankilan kuolemaantuomittujen osastosta. Elokuva (Vihreä maili) on myös hyvä, mutta kirja on vielä parempi.
Viisi tuoreempaa lukukokemusta, jotka ovat hyvässä muistissa mutta joiden lukemisesta on sen verran aikaa että tiedän mieleeni jääneen sen aiemmin mainitun jäljen:
Rohinton Mistry: A Fine Balance
Neljän ihmisen tarina 1970-luvun Intiasta. Luettuani tämän viime vuonna kirjoitin näin: "Monta tuntia sen lopettamisen jälkeen yllätin itseni yhä uudestaan istumasta hiljaa, ajatuksiini unohtuneena. Nyt, pari päivää myöhemmin, tapahtumia ajatellessani tuntuu että on hankalaa hengittää." Edelleen tuntuu samalta. Nyt osaan vastata, jos minulta kysytään parasta lukemaani kirjaa ja saan valita vain yhden.
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Vanhan kalastajan ja miekkakalan taistelu teki vaikutuksen hiljaisella voimallaan.
Yann Martel: Piin elämä
Kertomus siitä, miten poika ja bengalintiikeri selvisivät merellä pelastusveneessä 227 vuorokautta. Haluaisin tämän olevan totta.
Albert Sánchez Piñol: Kylmä iho
Nuori mies saapuu sääaseman hoitajaksi eristyneelle saarelle Etelämantereen lähettyville ja kohtaa siellä jotain yllättävää, kummallista ja hengenvaarallista. Pidin kyllä kirjasta paljon sitä lukiessani mutta en olisi siinä vaiheessa uskonut, että laitan sen vielä joskus tällaiselle listalle. Mutta tässä se nyt on. En osaa edes selittää miksi, mutta on se silti. :)
Diana Gabaldon: Muukalainen
Aikamatkailua, klaanien Skotlanti, vauhdikas seikkailu ja suosikkikirjallisuuspariskuntani Claire ja Jamie. Täydellinen paketti!
Ja sitten vielä pari bonusta: muistikuvani näistä kirjoista ovat heikonpuoleisia mutta rakastin niitä aikoinaan lukiessani niin paljon etten raaskinut jättää niitä poiskaan!
Richard Mason: Meren huoneissa
Mies kertoo miksi tuli murhanneeksi vaimonsa jonka kanssa oli onnellisesti naimisissa lähes 50 vuotta. Uppouduin lumoavan tarinan pyörteisiin täysillä.
Karel G. van Loon: Rakkauden hedelmä
Mies saa tietää vaimonsa kuoleman jälkeen ettei olekaan lapsensa isä. Tarinan lisäksi ihastuttí tekstin keveys.
Kiva lista! Sain tästä useitakin vinkkejä loputtomaan luettavien kirjojeni listaan. Ainakin tuota Rohinton Mistryn kirjaa täytyy varmaan etsiskellä heti huomisella kirjastoreissulla. :)
VastaaPoistaHieno lista! Ja edelleen minun on kadehdittava, että joku saa kirjalistoja aikaiseksi. ;)
VastaaPoistaErityisesti kaksi asiaa jäi mieleen: Valkoisen koiran taru -kirjan esittely - haluan lukea tuon tarinan! - ja hieno kommenttisi Piin elämään. Minulla on sen englanninkielinen versio hyllyssäni, ja ehkä joskus katson, miksi haluaisit tarinan olevan totta. En ole siis lukenut kirjaa vielä.
Blogger oli muuten pimittänyt uusimpia postauksiasi minulta. Tyhmää - tai toisaalta kiva, sillä sitten oli kerralla paljon lukemista. Lueskelin eilen naureskellen 100 kohdan listaasi, se oli hauska ja sympaattinen. :)
Zephyr: Oma listani on varmaan ihan yhtä loputon! :) Ja oli tarkoituskin käydä oman suosikkilistasi kommenteissa suosittelemassa Mistryä, sillä vaikka en edelleenkään muista siitä Joutavuuksien jumalasta juuri mitään, niin silti on sellainen kutina että A Fine Balancessa voisi olla jotain samaa henkeä.
VastaaPoistaJenni: Olin onneksi väärässä Valkoisen koiran varjon hankalan saatavuuden suhteen, koska kokeilin kirjastohakua ja sieltähän se näytti löytyvän. (Olin mukamas ihan varma että olen kokeillut samaa joskus eikä sitä löytynyt, mutta olen kai sitten nähnyt unta! :))
Piin elämä on loistava, ja Bloggerin ajatuksenjuoksusta ei aina oikein ota selvää! :)
Mielenkiintoiset listat! Yhtä lukuunottamatta tuttuja kirjoja. Olen tykännyt kaikista muista paitsi Hemingwaysta, olen pikemminkin Steinbeck-fani. Terry Kay on outo nimi, kirjoitin sen muistiin ja etsin kirjastosta.
VastaaPoistaItse en listoja tee, on niin kovin vaikeaa valita tosimonesta ehdokkaasta. Tyydyn pitämään blogini sivut-osastossa lukupäiväkirjaa, johon kirjaan luetuksi tulleet, väliin kommentin kera.
Terveisin Ahku, joka viettää juuri lukemaanoppimisensa 60-vuotispäivää.
Vaihtoehtoja tosiaan riittää. Eilenkin, kun näin Saran listalla Leena Krohnin Tainaronin, alkoi vaivata etten laittanut sitä omalleni!
VastaaPoistaJa varmasti niitä vaihtoehtoja on vielä enemmän sitten kun on lukenut 60 vuotta! :)
Jep, Belgarionin taru kuuluisi minunkin listaani (jos vain saisin sellaisen aikaan..). Se oli kuitenkin aikanaan kova juttu. Ja ensimmäinen fantasia-kirja/sarja, jota tavasin :)
VastaaPoistaEnsimmäistä fantasiaa se oli silloin itsellenikin ja koukutuin kohtuullisen pahasti... :)
VastaaPoistaOn muuten vähän vaarallista tehdä tällainen lista koska tällä hetkellä tekisi kauheasti mieli lukea lähes kaikki nuo kirjat uudelleen. Niinkuin ei tässä muuten riittäisi lukemista!!
Oli kiva nähdä sinun listasi :) Piin elämä on omalla listallanikin, ja Luolakarhun klaania jatko-osineen luin innolla lukiossa.
VastaaPoistaMieheni luki joskus Belgarionin tarua ja sarja on edelleen koti-Lundiassamme. Tuota Richard Masonin "Meren huoneissa" olen monet kerrat pyöritellyt käsissäni, ehkäpä lainaan sen joskus.
Lainaa vain! :) Masonin toinen, Yhdessä, oli laimeampi. Kolmatta kirjaa, Muistojen huoneet, en ole vielä lukenut mutta sitä on myös kehuttu, Leena Lumikin sitä on tainnut hehkuttaa.
VastaaPoista