lauantai 25. syyskuuta 2010

Robert Louis Stevenson: Tohtori Jekyll ja herra Hyde

Häntä on vaikea kuvailla. Hänen ulkomuodossaan on jotakin vikaa, jotakin epämiellyttävää, jotakin kertakaikkisen inhottavaa. En ole vielä milloinkaan tavannut niin vastenmielistä miestä, ja silti tuskin tiedän, mikä hänessä on vastenmielistä. Hän on varmasti jotenkin epämuodostunut. Hän vaikutti aivan selvästi rujolta, vaikken voikaan tarkemmin määritellä vaikutelmaani. Hän on omituisen näköinen mies, mutta kuitenkaan en kykene mainitsemaan ainoatakaan poikkeuksellista seikkaa.

Tohtori Jekyll on miellyttävä ja pidetty mies, joka kuitenkin tekee laboratoriossaan päivänvaloa kestämättömiä kokeita - joiden seuraukset lopulta karkaavat hänen hallinnastaan.

Stevensonin klassikko on helppolukuinen ja pitää hyvin mielenkiinnon yllä, vaikkei nykylukijaa todennäköisesti suuremmin jännitäkään. Kirja tarjoaa pohdiskeltavaa jokaisessa ihmisessä olevasta hyvästä ja pahasta. Ei ollut mulle kuitenkaan mikään erityinen elämys (eikä tunnu oikein löytyvän mitään sanottavaakaan... :)), mutta kiva kun tuli luettua.

Ensimmäinen lause: Herra Utterson oli lakimies.


Englanninkielinen alkuteos: The Strange Case of Dr. Jekyll and Mr. Hyde (1886)


Kustantaja Otava 2007 (1. kerran julk. suomeksi 1911 nimellä Salaperäinen ovi), suom. Erkki Haglund, 122 s.

3 kommenttia:

  1. Tämä pitäisi minunkin lukea! Onhan se sentään klassikko!

    Luin muuten juuri Gabaldonin Muukalaisen sarjakuvaversion, kommenttia siitä löytyy blogistani.

    VastaaPoista
  2. Tämä minunkin pitäisi ehdottomasti lukea! Tuntuu, että tähän kirjaan viitataan tosi monenlaisissa, myös ei-kirjallisissa yhteyksissä.

    VastaaPoista
  3. "Jekylliin ja Hydeen" tosiaan viitataan aina välillä joten tulipa tästä taas ripaus yleissivistystä. Joten lukekaa toki tekin, se käy sitä paitsi aika nopeasti. :)

    Nyt meen lukemaan sitä Ahmun postausta...

    VastaaPoista