Tebrickit ovat hyvin onnellinen tuore aviopari, kunnes rouva, Silvia, muuttuu äkillisesti ja täysin odottamatta ketuksi. Salatakseen tapahtuman herra Tebrick ajaa palvelijat pois parin maaseututalosta ja sulkeutuu sinne vaimoineen. Aluksi heidän yhteiselonsa sujuukin olosuhteisiin nähden varsin mukavasti, sillä vaikka muoto on muuttunut, on selvää että Silvia on edelleen sama persoona kuin ennenkin. Mutta pikkuhiljaa hän alkaa olla yhä vähemmän nainen ja yhä enemmän kettu. Miestä vainoavat raastavan ristiriitaiset tunteet vaimoaan kohtaan, eikä mielenterveyskään pian ole aivan ennallaan.
Luin tämän vain 73-sivuisen kirjan Lyhyesti-minihaastetta varten. Näistä vähäisistä sivuista viitisenkymmentä ensimmäistä tuntuivat jotenkin tasapaksuilta ja lievästi pitkästyttäviltä, vaikka tuo dramaattinen muodonmuutos tapahtuikin jo alkuvaiheessa. Kesken jättäminenkin kävi mielessä mutta tulinpa kuitenkin jatkaneeksi, ja loppuosa toikin juttuun huomattavasti lisää mielenkiintoa. Lopulta voinkin sanoa pitäneeni kirjasta. Tästä tuli vähän samanlainen olo kuin Vanhuksesta ja merestä, sellainen että pienestä kertomuksesta kasvaa jotain huomattavasti itseään suurempaa, jota en millään osaa pukea sanoiksi.
Ensimmäinen lause: Wonderful or supernatural events are not so uncommon, rather they are irregular in their appearance.
Ulkoasu: Ei hullumpi. Kiva väri ja söpö kettu. :) Kannen kuva: Catherine Ledner/Stone+/Getty Images, kannen suunn.: Fraser Muggeridge studio, kirjan kuvitus R.A. Garnett.
Kustantaja Hesperus Press 2008 (alkup. julk. 1922), 73 s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti