Carlos Ruiz Zafón: Taivasten vanki

Semperejen kirjakauppaan ilmaantuu uhkaava hahmo, joka ostaa yhden kaupan kalleimmista kirjoista ja omistaa sen Semperejen ystävälle Fermín Romero de Torresille, "joka palasi kuolleiden joukosta ja jolla on avain tulevaisuuteen". Otettuaan asian esille Daniel saa kuulla totuuden Fermínin karuista vankila-ajoista ja samalla uutta tietoa omankin perheensä menneisyydestä.

Tuttu Barcelonan maagisuus kyllä kuiskii taustalla, mutta muuten tästä jäi puoliheppoinen välityön maku. Tuulen varjon ja Enkelipelin jännitys ja mystisyyden tuntu ovat kateissa, ja juonikin olisi kaivannut lisää jäntevyyttä. Nyt kokonaisuudesta jäi vähän hajanainen vaikutelma. Se oli kyllä mukavaa, että eri osista tuttujen henkilöiden välille punottiin lisää yhteyksiä, joten toisaalta koko sarjaa ajatellen paketti meni entistä paremmin kasaan. Taivasten vanki tuntuikin olevan pohjustusta päätösosaa varten, ja sitä kyllä odottelen mielenkiinnolla. Asiaan sen tarkemmin perehtymättä kuvittelin, että viime vuonna suomeksi ilmestynyt Marina olisi jo se neljäs osa, mutta sehän onkin yksi Ruiz Zafónin ennen tätä sarjaa kirjoittamista nuortenkirjoista. Se päätösosa ei kai ole ilmestynyt vielä espanjaksikaan.

Joskus tulevaisuudessa täytyy kyllä lukea koko juttu vielä alusta asti uudelleen. Nyt nimittäin huomasin, että vaikka tunnelma onkin vahvana mielessä, en juuri lainkaan muista mitä kahdessa ensimmäisessä oikeastaan tapahtui.

Ensimmäinen lause: Sinä vuonna joulun tienoilla päivä toisensa jälkeen päätti sarastaa lyijyisenä ja kuuraisena.

Espanjankielinen alkuteos: El prisionero del cielo (2011)

Ulkoasu: Kauniin seepiainen kansi tässäkin osassa! Alkup. kannen suunn.: Compañía.

Suomentanut Antero Tiittula

Kustantaja Otava 2012, 332 s.