torstai 15. syyskuuta 2011

Ruusun nimi: Ensimmäinen päivä

On Ruusun nimen kimppaluvun ensimmäisen välietappikeskustelun aika! Kertokaapa siis, miten lukeminen on lähtenyt sujumaan. Tökkiikö eteneminen vai luitteko jo pidemmällekin koska ette malttaneet lopettaa? Oletteko viihtyneet Adsonin ja Williamin seurassa? Onko alku vastannut odotuksianne? Turhauttaako latina, kiinnostavatko teologiset pohdinnat?


Ilokseni voin kertoa että oma lukukokemukseni on ainakin toistaiseksi ollut oikein positiivinen! Uskoinkin kyllä todennäköisesti pitäväni tästä, mutta niin monen keskenjättämiskertomuksen jälkeen odotin silti raskaampaa urakkaa. Saattaa se tökkäys toki tulla myöhemminkin - sellaisen voisi aiheuttaa ainakin mainitun teologisen pohdinnan huomattava lisääntyminen. Tähän asti se on pysynyt aivan sopivalla tasolla ja juoni on siinä sivussa liikkunut mukavasti eteenpäin. Tosin luulen että joku saattaa hyvinkin olla sitä mieltä että eihän tässä ole tapahtunut vielä yhtään mitään. :) No, ei toisaalta olekaan, kunhan on vaan vähän käppäilty ympäri luostaria juttelemassa. Se juttelu on kuitenkin pitänyt mielenkiintoani yllä oikein hyvin.

Jos Williamin superpäättelykykyyn yhdistyisi omahyväisyyttä, hän olisi varmaankin aika ärsyttävä henkilö. Nyt kuitenkin pidän hänestä hänen välillä esiin pilkahtelevan huumorintajunsa vuoksi. Adsoniin suhtaudun ehkä neutraalimmin, mutta viihdyn kyllä hänenkin seurassaan.

Latinankin kanssa olen tullut toimeen. Olen tarkistanut takaa lähinnä vain pitemmät pätkät, lyhyempien merkityksestä saa yleensä aivan tarpeeksi hyvän käsityksen asiayhteyden perusteella. Ainakin siis luulen saaneeni. :)

Luostareissa on jotakin kiehtovaa - varsinkin jos ne sijaitsevat vuoren huipulla! Haluaisin nähdä tapahtumapaikan omin silmin.

Pidän siitäkin, miten kirja on jaoteltu päivän hetkien mukaan. Kovin paljon negatiivista sanottavaa en siis tässä vaiheessa keksi - jään siis mielenkiinnolla odottelemaan oletteko samaa vai aivan päinvastaista mieltä! :)

Kommenteissa voit keskustella vapaasti kaikesta ensimmäisen päivän aikana tapahtuvasta, mutta ethän spoilaa mitään sen jälkeen tapahtuvaa!

12 kommenttia:

  1. Minä olen ihan surkimus! Olen edelleen sivulla 36, enkä ole oikeastaan lainkaan tietoinen siitä, mitä olen saanut luettua. Ehkä lukuvire on nyt huono? Yritän vielä kiriä teitä muita kiinni, jospa tapahtuisi ihme ja pääsisin vauhtiin tämän kanssa.

    VastaaPoista
  2. Ihanaa, Maija tiedätkö, pelastit juuri päiväni! :D Minä olen vielä enemmän surkimus, olen vasta sivulla 33! Eli olen saanut luettua vasta prologin, jonka jokaista sanaa lukiessani ajattelin vain ettei tämä ole yhtään minun kirjani. :D Olen silmäillyt tekstiä eteenpäin ja todennut ettei se jatkossa näytä ihan yhtä pahalta, mutta silti en ole saanut vielä itsestäni irti alkaa lukea kirjaa ihan tosissaan. Mutta periksi en anna alun huomattavasta takkuilusta huolimatta, vaan aion ottaa itseäni niskasta ja kiriä muut kiinni. Jossain kohtaa, ei ehkä vielä ihan tänään. ;)

    Haluaisin kovasti pitää tästä kirjasta, sijoittuuhan se ihanaan Italiaan, ja kun minua oikeasti ainakin reissuilla kiinnostaa aina ihan älyttömästi käydä vanhoissa luostareissa. Miksi tämä sitten tuntuu niin takkuiselta?

    VastaaPoista
  3. Nyt on ollut lukuaika vähissä reilun viikon verran, joten minäkään en ole vielä päässyt ensimmäisen päivän loppuun. Enää puuttuu kuitenkin niin vähän, että pääsen huomenna siirtymään toiseen päivään.

    Aloitin rohkeasti englanniksi, mutta siinä vaiheessa kun Adso alkoi kuvata kirkon arkkitehtuuria, oli pakko nöyrtyä ja hakea kirjastosta suomenkielinen versio. Välillä pääsin taas kiinni omaan englanninkieliseen kirjaani, mutta teologisoinnin alettua katsoin parhaimmaksi palata suomen kieleen. Ymmärtäminen oli tarpeeksi vaikeaa niinkin. Varsinkin, kun englanninkielisessä versiossa ei ole mitään käännöksiä latinankielisistä tekteistä. Siellä latinan ilmeisesti oletetaan kuuluvan yleissivistykseen.

    Muistaakseni kirja jäi minulta viimeksi kesken toisen päivän kohdalla. Olemme siis vielä minulle "tutulla" maaperällä, ja lukeminen on ollut yhtä tikkuista kuin viimeksikin. Haluaisin niin kovasti pitää tästä kirjasta, mutta... En kuitenkaan anna periksi, tällä kertaa yritän tosissani selättää kirjan.

    Jottei menisi kokonaan negatiiviseksi tämä väliraportti, niin pidän kyllä Williamista. Adsosta en osaa oikein vielä sanoa. Uskon kirjan paranevan, kunhan päästään tosissaan vauhtiin.

    VastaaPoista
  4. Maija, vielä ehtii - ja jos ei huvita niin sitten ei! :)

    Ja Sara, oi voi, kuvasit juuri Proust-kokemukseni! :D Paitsi että taidan olla vasta suunnilleen sivulla 25. Katsotaan kuinka sen kanssa käy. Sinä muistaakseni mainitsit jossain kohtaa että sen lukeminen on sujunut mukavasti? Onneksi näin päin - olisi aika tuskaista jos se oma kimppalukukirja olisi ihan kauheaa pakkopullaa! :D

    VastaaPoista
  5. Lukutoukka, kyllä voisi mullakin tökkiä englanniksi! :) Aika yllättävää tuo käännösten puuttuminen, kuvittelin niiden kuuluvan pakettiin ihan vakiona.

    Adsonista ei tosiaan ole vielä saanut erityistä otetta. Katsotaan miten juttu kehittyy!

    VastaaPoista
  6. Minulla sama kuin Maijalla ja Saralla, katsotaan nyt saanko virettä päälle. Itse asiassa taidan olla jämähtänyt juuri samoille sivuille kuin viimeksi vuosia sitten kun yritin edellisen kerran. Ihan vielä en myöskään periksi anna, seurailen näitä postauksia ja yritän päästä vauhtiin.

    VastaaPoista
  7. Mie oon menossa sivulla 114 ja ihan vaan sen ansiosta, että kahlasin ensimmäiset sata sivua puoli huolimattomasti, sillä olin ne jo aiemmin lukenut. Jotenkin lukeminen tökkii pahemman kerran. En vain pääse kertomukseen sisään. Minäkään en oikein tiedä missä vika, periaatteessa minun pitäisi tykätä kirjasta, sillä aihe on sen verran kiehtova. Mutta vielä en aio luovuttaa vaan jatkan sitkeästi eteen päin. :)

    VastaaPoista
  8. Satu, heh, hassua mutta jaksan edelleenkin joka päivä yllättyä siitä miten paljon pidän Proustista. Olin valmistautunut siihen että joudun lukemaan sarjan läpi alusta loppuun hammasta purren, mutta yllättäen olenkin löytänyt itsestäni tajunnanvirtakirjallisuuden ystävän, ja olen jatkuvasti ihastellut Proustin kykyä kuvailla asioita. :) Näistä kolmesta klassikosta ehdoton suosikkini on kuitenkin Anna Karenina, jota olen välillä ahminut öitä myöten. Miksen ole koskaan aiemmin tajunnut miten ihana kirja se on??? :D

    Tsemppiä sinulle Proustin kanssa, minä yritän tsempata tämän Ruusun nimen kanssa! :D

    VastaaPoista
  9. Ruusun nimestä pitää sanoa että Eco on jostain syystä kasannut ihan kirjan alkuun ne koettelevimmat osuudet...joidenkin mukaan tarkoituksella karkoittaakseen vähemmän omistautuneet lukijat :)
    Mutta niin, kirjan alku on kiinnostava jos sattuu olemaan kiinnostunut keskiaikaisesta historiasta ja teologiasta mutta muuten ne ehkä kannattaa juosta läpi kunnes päästään sinne varsinaisen luostarin tapahtumiin.

    VastaaPoista
  10. Ensimmäisen päivän sain tahkottua eilen illalla. Luku on ollut melko sujuvaa ja olen kyllä tykännytkin kirjasta. Väliin kyllä huomaa, ettei muista mitään lukemastaan. Odotan kyllä kovasti koska kirja oikeasti alkaa. Hieman puuduttaa tämä henkilöesittely.

    VastaaPoista
  11. Ihanaa, etten ole ainoa, joka ei ole aivan aikataulussa.

    Aloitin vasta eilen illalla ja olen sivulla 35.

    Vähän kiemuraista teksti on, mutta ei niin pahaa kuin muistin. Econ Foucalutin heilurissa on paljon raskaampi alku (en päässyt siinäkään pidemmälle), joten se lienee jäänyt pelottelemaan.

    Toistaiseksi pidän Adsosta, mutta William on vielä etäisempi. En osaa sanoa, mitä pidän hänestä. Kiinnostava hahmo kuitenkin. Päättelyketjusta Ruskon tapauksessa olisi Sherlock Holmeskin ollut ylpeä!

    VastaaPoista
  12. Kirjan maineen huomioiden ei ole erityinen yllätys, että lukeminen on monella takkuista! Yllätys on paremminkin se että omalla kohdallani asia ei näin ollut. :D

    Toinen päivä tuntuu ainakin alkavan vauhdikkaammin, ja luulen että tahti paranee kunhan ensimmäisen päivän saa ohitettua. Hdcanisin vinkki voi olla hyvinkin käyttökelpoinen. :)

    VastaaPoista