lauantai 28. marraskuuta 2009

Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu


Marraskuun ankeudessa yksi jos toinenkin keksii, että nyt olisi mukavaa vierailla Muumilaaksossa. He saapuvat yksitellen, mutta muumiperhettä ei vain näy missään. Onneksi muumit eivät koskaan lukitse ovia, joten jokseenkin epäsopuisat vieraat asettuvat taloksi, Vilijonkan yrittäessä olla Muumimammana ja Hemulin Muumipappana.

Olen lukenut muumikirjoja vasta viime aikoina, aiemman tietämyksen perustuessa vain japanilaisanimaatioon. Onhan näissä huomattavasti enemmän särmää, mutta myös paljon samaa leppoisuutta. Tämä oli mukavaa luettavaa, samoin kuin aiemmin lukemani Vaarallinen juhannus ja Taikatalvikin, näistä jälkimmäisen säilyessä kuitenkin suosikkina!

Ensimmäinen lause: Jonakin aikaisena aamuna Nuuskamuikkunen heräsi teltassaan Muumilaaksossa ja huomasi että ilmassa oli syksyn ja lähtemisen tuntu.

Ruotsinkielinen alkuteos: Sent i november (1970)

Kustantaja Loisto/WSOY 2008, 22. painos, suom. Kaarina Helakisa, 173 s.

perjantai 27. marraskuuta 2009

Rohinton Mistry: A Fine Balance


Vaikka yleensä luenkin ehdottomasti mieluiten suomeksi, niin ulkomaisiin kirjablogeihin eksyttyäni tuli vastaan sen verran mielenkiintoisia, suomentamattomia nimiä, että oli pakko suunnata Amazoniin ostoksille. :)

A Fine Balance sijoittuu 1970-luvun Intiaan ja kertoo neljän ihmisen tarinan. Kun Dina Dalal palkkaa kaksi räätäliä, Ishvar ja Omprakash Darjin, sedän ja veljenpojan, ja ottaa alivuokralaiseksi vanhan koulutoverinsa pojan Maneck Kohlahin, heidän kohtalonsa kytkeytyvät peruuttamattomasti toisiinsa.

Kirja näyttää kastijärjestelmän "oikeuttamat" julmuudet, kodittomien elämän karuuden, selviytymisen poliittisen myllerryksen mielivaltaisuudessa - ja hienonhienon tasapainon toivon ja epätoivon välillä. Se on kaunis, ihana ja sydäntäsärkevän kamala.

Olen nähnyt kahden henkilön mainitsevan A Fine Balancen yhdeksi parhaista koskaan lukemistaan kirjoista. Lukiessani ajattelin, että onhan tämä hyvä mutta ei niin hyvä, loppua lähestyessäni, että ehkä sittenkin, ja kirjan suljettuani en ihmetellyt heidän mielipiteitään enää yhtään. Monta tuntia sen lopettamisen jälkeen yllätin itseni yhä uudestaan istumasta hiljaa, ajatuksiini unohtuneena. Nyt, pari päivää myöhemmin, tapahtumia ajatellessani tuntuu että on hankalaa hengittää. Enköhän laita kirjan omallekin suosikkilistalleni, kunhan vähän vielä sulattelen.

Mistry on kirjoittanut myös ainakin kolme muuta kirjaa, joiden käsiini hankkimista harkitsen. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että ne ovat hyviä mutta eivät yhtä hyviä kuin tämä.

Niin, ja jos joku haluaa lähteä seikkailemaan niihin ulkomaisiin blogeihin, on Lumikin blogin linkkilistasta hyvä aloittaa. :)

Ensimmäinen lause: The morning express bloated with passengers slowed to a crawl, then lurched forward suddenly, as though to resume full speed.

Kustantaja Faber and Faber 2006 (1. painos 1996), 614 s.

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Runoja kirjojen nimistä

Muiden inspiroimana innostuin itsekin katselemaan kirjahyllyäni runoilu mielessäni, ja tässä tulokset:

Rouva Sartoris
Rannalla
Maa ja taivas
Tähtien kutsu
Vaitelias jumala
Kunpa joku odottaisi minua jossakin


Erämaan armoille
Maan ääriin
Jäljettömiin
Ilman pelkoa


Kadonneet kaupungit
Budapest
Amsterdam
Kigalin sunnuntait
Labyrintti
Muukalainen
Toisten maassa


Sininen neito
Tähtiä kämmenellä
Matkalla ystävän luo


Hohtavaiset
Kahdesti syntyneet
Jumalat juhlivat öisin
Näin olen kuullut



Valhe
Petos
Seitsemän syntiä
Raja
Painu tiehesi ja pysy poissa
Käsky



Musta ritari
Kivisydän
Musta morsian
Mustelmilla
Kohtaamisia
Viiniä keittiössä
Yhteisessä sateessa
Sanovat sitä rakkaudeksi
Ihmelääke

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Jeff Long: Helvetin piirit


Eri puolilta maailmaa löytyy luolia, jotka yhdistyvät valtavaksi, yhä syvemmälle vieväksi käytäväverkostoksi. Päätyykö käytäviä seuraamalla helvettiin?

Longin kauhuscifiseikkailu on Jules Vernen maan alla matkailun hurjempi versio. Vähemmän pelottava kyllä kuin odotin, ja kirjan määrittelyssä paino onkin ehdottomasti sanalla seikkailu. Kuten myös suosikkilistaltani löytyvässä Vuosi nollassa, Long sekoittaa monia elementtejä mutta lopputulos ei ole mikään sekasotku. Helvetin piirit häviää huikeudessa hieman Vuosi nollalle, mutta ei paljon. Suosittelen kumpaakin!

Ensimmäinen lause: Alussa oli sana.

Englanninkielinen alkuteos: The Descent (1999)

Kustantaja LIKE 2008, 3. painos, suom. Tarmo Haarala, 559 s.

maanantai 2. marraskuuta 2009

Amy Tan: Rouva Chenin henki



Kiinalaissyntyinen, sanfranciscolainen seurapiirirouva Bibi Chen on lähdössä oppaaksi amerikkalaisystäviensä Kiinaan ja Burmaan suuntautuvalle matkalle, mutta kuolee pari viikkoa ennen matkaa. Seurue päättää silti lähteä, ja mukana on myös Bibi, seuraamassa ja kommentoimassa tapahtumia, vaikkeivät muut häntä voikaan nähdä tai kuulla.

Ja kommentoitavaa riittää, sillä ilman asiantuntevaa opastusta matka ei etene suunnitelmien mukaan: matkalaiset häpäisevät temppelin, hankkivat punataudin halutessaan syödä ehdottoman aidossa maalaisravintolassa (joka vain sattuu olemaan paikallistenkin kaihtama röttelö), ja lopulta heidät kaappaa Burman viidakkoon heimo, joka pitää yhtä heistä uudestisyntyneenä jumalhahmonaan.

Tania on paljon kehuttu, mutta tämä oli valitettavasti pettymys. Ei huono, mutta pikkuisen jaaritteleva ja laahaava sekä jokseenkin tasapaksu, eikä lukemisesta tuntunut jäävän oikein mitään käteen. Luutohtorin tytär odottelee kuitenkin hyllyssä joten aion antaa vielä toisen tilaisuuden, toivottavasti ensimmäisen valintani kanssa vain oli huono tuuri! :)

Ensimmäinen lause: Ei se ollut minun syyni.

Englanninkielinen alkuteos: Saving Fish from Drowning (2005)

Kustantaja WSOY 2007, suom. Eva Siikarla, 437 s.