Stop What You're Doing and Read This! sisältää tekstit kymmeneltä kirjoittajalta joiden joukossa on mm. kauno- ja tietokirjailijoita, kustantaja ja tutkijoita. Tutuimpia nimiä ainakin suomalaiselle ovat
Mark Haddon,
Zadie Smith ja
Jeanette Winterson. Kirjan olemassaolon syistä kerrotaan esipuheessa näin:
"This year we learnt that there are many thousands of children across Britain who cannot read competently, that there are thousands who leave primary school unable to put together basic sentences. One in three teenagers reads only two books a year, or fewer, and one in six children rarely reads books outside of the classroom. Many parents do not read stories to their children, and many homes do not have books in them. Stories and poems, for these thousands of children, are not a source of enchantment or excitement. Books are associated with school, or worse - they are associated with acute feelings of shame and frustration."
Kirjan tekijät pyrkivät keskeyttämään "laajalle levinneen apatian kirjoja ja lukemista kohtaan" ja aloittamaan keskustelun siitä, että kirjallisuus on kaikkia varten eikä suinkaan kuulu jalustalle, jossa siitä nauttivat vain harvat. Kirjoittajat kertovat omasta historiastaan kirjojen parissa, ajatuksistaan lukemisesta sekä syistä, joiden vuoksi kannattaisi lopettaa se mitä ikinä onkaan tekemässä ja tarttua kirjaan.
Se vain mietityttää, että mahtaakohan tätä päätyä lukemaan monikaan sellainen henkilö, joka ei jo valmiiksi olisi vakuuttunut lukemisen erinomaisuudesta. :) Kenellekään kirjablogin lukijallekaan tuskin tulee yllätyksenä, että on monta hyvää syytä tarttua kirjaan. Parissakin tekstissä mainitaan esimerkiksi kirjojen mahdollisuus tarjota seuraa ja lohtua silloin kuin sellaista tarvitaan;
"hope of something beyond that place and time", David Copperfieldin sanoin. Ja onpa tarjolla myös tieteellistä todistusaineistoa siitä, että lukeminen todella pitää mielen virkeänä.
Nicholas Carr kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan lukijat simuloivat mielessään kaiken mitä kirjassa tapahtuu. Jos kirjan henkilö laskee kynän pöydälle, lihasten liikkeitä kontrolloivat neuronit aktivoituvat lukijan aivoissa. Jos henkilö kulkee ovesta mennäkseen huoneeseen, aktivoituvat avaruudelliseen hahmottamiseen ja suunnistamiseen liittyvät aivoalueet.
Enkä malta olla kertomatta toisestakin tutkimuksesta. Kuten tämänkin tekstin lukijat todennäköisesti tietävät, lukeminen on aina henkilökohtainen kokemus ja kirjat vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Eipä ole tämäkään mitään mutuhuttua! Carrin tekstistä:
"A recent experiment conducted by Oatley* and three colleagues suggests that the emotion stirred by literature can ever alter, in subtle but real ways, people's personalities. The researchers recruited 166 university students and gave them a standard personality test that measures such traits as extraversion, conscientiousness,
and agreeablesness. One group of the participants read the Chekhov short story 'The Lady with the Toy Dog', while a control group read a synopsis of the story's events, stripped of its literary qualities. Both groups then took the personality test again. The results revealed that the people 'who read the short story experienced significantly greater change in personality than the control group', and the effect appeared to be tied to the strong emotional response that the story provoked. What was particularly interesting, Oatley says, is that the readers 'all changed in somewhat different ways'. A book is rewritten in the mind of every reader, and the book rewrites each reader's mind in an unique way, too."
*
Keith Oatley, Toronton yliopisto.
Kiinnostava on myös The Reader Organisationin perustajan
Jane Davisin teksti, jossa hän kertoo jaetun lukemisen metodista, jota varmasti voi sanoa hänen elämäntyökseen.
Get Into Reading -ohjelman puitteissa järjestetään hieman perinteisestä poikkeavia lukupiirejä. Ryhmät tapaavat mm. työpaikoilla, kouluissa, kahviloissa, kirjastoissa, vankiloissa, huumevieroituksissa, sairaaloissa, lastenkodeissa... Yksi tai useampi ryhmän jäsen lukee ääneen valitun tekstin - kaikenlaista kaunokirjallisuutta runoista romaaneihin - ja siitä keskustellaan samalla kun sitä luetaan. Lukemisen saa vapaasti keskeyttää sanoakseen ääneen minkä tahansa tekstin herättämän ajatuksen. Davis ei niinkään kehuskele tuloksillaan, mutta sen tekee Jeanette Winterson mainitessaan Davisin projektin omassa kirjoituksessaan:
"Her reason for living is to take reading into places where reading does not go - prisons, housing estates, children's homes, etc. She works in Liverpool with people who have often had no real schooling. Her results are incredible. Kids calm down, guys grow up, harassed mothers find themselves mirrored in Sylvia Plath and Shakespeare. There is no dumping down offered."
Kaiken tämän ja paljon muuta siis saa aikaan, kun vain osaa laittaa oikeat sanat oikeaan järjestykseen. Loppuun vielä yksi lainaus, tällä kertaa Mark Haddonilta:
"It was not simply the way these writers lit up the inside my head, but the fact that they did so by selecting and rearranging words you could hear at the bus stop. Thirty-four years later I keep having to remind myself how extraordinary this is. No rabbit, no hat, no camera, no canvas. Select the right words and put them in the right order and you can run a cable into the hearts of strangers. Strangers in China, strangers not yet born."
Ulkoasu: Selkeä ja pirteä! Kannen suunn.: James Jones.
Kustantaja Vintage 2011, 181 s.
