Eva Talmadge & Justin Taylor: The Word Made Flesh - Literary Tattoos from Bookworms Worldwide

Miltä tuntuisi Ulysseksen viimeinen rivi rintakehässä, E. E. Cummingsin runo kulkemassa pitkin selkärankaa, kuva Eric Carlen Pikku toukka paksulaisesta käsivarressa tai Potter-loitsut ranteissa? Muiden muassa nämä esimerkit esiintyvät kirjassa, johon on kerätty kirjallisia tatuointeja kirjojen ystäviltä ympäri maailmaa (suurin osa kylläkin yhdysvaltalaisilta, jotka ilmeisesti ovat aktiivisimmin keruuseen osallistuneet). Useimmissa on mukana lyhyt teksti siitä, miten tatuointien kantajat ovat päätyneet ne ottamaan tai mitä ne heille merkitsevät.

Ajatus kirjallisesta tatuoinnista on houkutellut jo muutaman vuoden, oikeastaan siitä asti kun idea ensimmäisen kerran putkahti päähäni. Se taas taisi tapahtua törmäämällä aihetta esittelevään Contrariwise-blogiin, jota käyn aina silloin tällöin ihaillen selailemassa, samoin kuin tämän kirjan kanssa samaa jatkumoa olevaa The Word Made Flesh -blogia. Aiemmin mietin, että joo, tatuointi olisi sinänsä kiva, mutta mikä oikein olisi sellainen juttu jonka tosiaan haluaisin pysyvästi iholleni. Kun sitten tajusin että kirjallisuus, tietysti, palaset alkoivat loksahdella kohdilleen. Se tässä lähinnä jarruttelee, että mulla on nykyään ihan liikaa ideoita, ja pelkään että homma lähtee heti lapasesta jos päästän itseni alkuun. Itsekuri kun ei ole vahvimpia puoliani. :)

Vaikka tässä kirjassa esiteltyjen tatuointien joukkoon ei ollut eksynyt kovin montaa jotka tosissaan olisivat itseäni sykähdyttäneet niin sehän ei toki alenna niiden arvoa omistajilleen. Ja kirjan lukemisesta ja kuvien katselusta tuli joka tapauksessa hymyilyttävän hyvä mieli - ihanaa, että kirjallisuus on ihmisille niin merkityksellistä, että he haluavat tallentaa palasia siitä tällä tavalla itseensä!

Ulkoasu: Tekstit ovat enimmäkseen valkoista mustalla pohjalla, mikä ei ole se kaikkein silmäystävällisin vaihtoehto, mutta ihan tyylikäs kyllä. En oikein tiedä mitä mieltä olen perinteisempien tatuointiaiheiden, kuten pääkallon ja ankkurin käyttämisestä kannessa, ne kun eivät tavallaan kuitenkaan liity sisältöön mitenkään. Kannen typografia: Jessica Hische, kannen suunn.: Robin Bilardello.

Kustantaja Harper Perennial 2010, 165 s.

Belitz-Henriksson, Oja & Ranta: Naisen iholla - 32 tarinaa tatuoinneista

Jenny Belitz-Henriksson kertoo esipuheessaan miten sai idean tähän kirjaan seitsemän vuotta sitten: "...olin matkalla Suomenlinnaan ja näin Kauppatorilla upean yli 70-vuotiaan naisen. Hän oli laittautunut kesäleninkiin, lierihattuun ja kasvoja koristi täydellinen meikki. Se, miksi kiinnitin rouvaan huomiota, oli hänen köynnösmäinen yläkehoa kuvittanut ja leningin alta pilkistänyt upea tatuointinsa." Tuo nainen ja hänen tarinansa jäivät ikävä kyllä tuntemattomiksi, mutta 32 muuta, 17-67 -vuotiasta upeaa, kaunista ja rohkeaakin naista kertoo tässä kirjassa omansa Belitz-Henrikssonin haastattelujen sekä Laura Ojan ja Raisa Kyllikki Rannan näyttävien valokuvien kautta.

Olen jo pitkään tiiraillut uteliaana (toivottavasti edes suunnilleen huomaamattomasti :) millaisia tatuointeja ihmisillä on. Mieltäni kiehtoo se, miten monenlaisia ja monenlaisissa paikoissa niitä voi olla. Sekin kiinnostaa, miten kukin on omat tatuointinsa päätynyt ottamaan ja millaisia kommentteja niistä on saanut kuulla. Tämän kirjan parissa pääsinkin tyydyttämään uteliaisuuttani oikein urakalla.

Mia Kuivamäki. Kuva: Naisen iholla/Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta

Monet kirjan naisista ovat runsaasti tatuoituja, joillakin kuvia on vain yksi - joka tosin saattaa peittää koko selän. Suhtautuminen asiaan vaihtelee: joku on ottanut tatuointeja näkyviin paikkoihin, toinen taas sellaisiin että kaikki saa peitettyä, yksi keskustelee mielellään aiheesta uteliaiden kanssa, joku muu taas ei jaksaisi kyselijöitä. Hajontaa on odotetusti myös ympäristön reaktioissa. "Lapsesi tulevat häpeämään sinua", saattaa asiakas sihahtaa tatuoidulle kahvilan työntekijälle. Toisaalla mummo kiskoo lapsenlapsensa hihoja ylös kehuakseen tämän tatuointeja innoissaan ystävilleen. Naisille itselleen kuvat ovat luonteva, arkipäiväinenkin osa omaa kehoa. Mukavaa on myös huomata kuinka kukin on löytänyt oman tyylinsä; vaikka kirjassa näkyvistä tatuioinneista oikeastaan suurin osa on sellaisia, etten voisi niitä itselleni kuvitella, kantajiensa iholla ne kaikki näyttävät olevan kotonaan.

Destemóne Koivunen. Kuva: Naisen iholla/Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta

Itselläni ei toistaiseksi ole yhtään tatuointia, mutta mielessä on kyllä erinäisiä (kirjallisia :) ideoita. Tätä kirjaa lukiessani huomasin suhtautuneeni suunnitelmiini vähän turhan ryppyotsaisesti, hakemalla merkityksiä sinnekin missä niitä ei välttämättä tarvita. Hieman ehkä yllätyinkin siitä, kuinka monelle kuvat ovat "vain" koristuksia. Ei-niin-vakavaa asennetta voi opetella Anni Lötjösen kertomuksesta eräästä tatuoinnistaan:

"Johanna Tukiainen -tatuoinnin voitin kaverini tatuointiliikkeen leikkimielisessä huutokaupassa. Osallistuin huutokauppaan vitsillä, mutta yllättäen sainkin tekstarin, että onneksi olkoon neiti, olet voittanut. Kuvaa kaupattiin hauskasti markoilla, ja olin tehnyt korkeimman tarjouksen, joten 60 markalla eli noin kymmenellä eurolla minuun tatuoitiin Johannan kuva. Tekstitatuointien lisäksi tämän kuvan kohdalla mietin kauemmas tulevaisuuteen, että mitähän mieltä olen tästä ihooni ikuistetusta vitsistä sitten, kun se ei enää naurata. Hetken mietittyäni kysymys kääntyikin syyksi kuvan ottamiselle, vasenta reittäni katsoessani muistan, että elämää ei tarvitse ottaa liian vakavasti."

Ihan noin leikkimieliseksi en ehkä ajatellut heittäytyä, mutta pidän tarinasta. :) Ja ylipäätään kirjaa lukiessani sisäistin aiempaa paremmin sen, että jos nyt vain yksinkertaisesti satun pitämään ajatuksesta jonkin tatuoinnin ottamisesta, niin minähän voin sellaisen ottaa.

Eveliina Tammenlaakso. Kuva: Naisen iholla/Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta

Eräs tärkeä pointti kirjassa on tietysti naisnäkökulma. Edelleen tatuoinnit ovat hyväksytympiä miehille kuin naisille, ja kirjan tekijät haluavatkin hälventää ennakkoluuloja ja näyttää että tatuoinnit ovat salonkikelpoisia. Suosittelen tutustumista, jos aihe vain suinkin kiinnostaa! Ja lopuksi täytyy tietysti udella, että minkähänlaisia tatuointeja blogin lukijoilta mahtaa löytyä?

Inka Halme. Kuva: Naisen iholla/Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta

Lisää kuvia voi kurkkia kirjan nettisivuilta.

Ulkoasu: Kirja on näyttävä kokonaisuus, ja etukannen kuvakin mielestäni todella onnistuneesti valittu. Kannen kuvat: Laura Oja & Raisa Kyllikki Ranta, kansi, ulkoasu ja taitto: Suvi Otranen.

Kustantaja Tammi 2013, 159 s.

Marja Rautavaara. Kuva: Naisen iholla/Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta