Moskovassa alkaa tapahtua erinäisiä selittämättömiä asioita kun itse saatana erikoisine seurueineen saapuu vierailulle. Eriskummallisuuksien keskipisteeseen päätyvät myös Mestariksi kutsuttu kirjailija Margarita-rakastettuineen ja liittyvätpä asiaan myöskin Pontius Pilatuksen toimet parin tuhannen vuoden takaisessa Jerusalemissa.
Onneksi tulin (viimein) aloittaneeksi klassikoihintutustumisurakkani, koska kirja oli sujuvalukuinen, humoristinen ja ennen kaikkea erittäin kiehtova. Pidin siitä paljonkin! Henkilöitä oli runsaasti ja tuntui että olin nimien kanssa välillä enemmän pihalla kuin Dostojevskia lukiessani mutta eipä se haitannut.
Kirjan suomennoksen nimestä käytiin jokin aika sitten keskustelua Kirsi Pihan lukupiirissä. Toisaalta olen sitä mieltä, että Saatana saapuu Moskovaan on erittäin hyvä, iskevä ja mieleenpainuva nimi. On kuitenkin aivan totta, että jos kirjailijan itse kirjalleen antama nimi olisi äärimmäisen helposti suoraan suomennettavissa (Master i Margarita -> Mestari ja Margarita), ei sitä pitäisi lähteä muuttelemaan. Ja kuten kyseisessä keskustelussa myöskin todettiin, nimenmuutos muuttaa huomion painopistettä romaanissa. Vaikka yritin lukiessani pitää mielessä että kirja kertoo oikeastaan Mestarista ja Margaritasta, silti he painuivat ajatuksissani osittain sivuhenkilöiksi saatanan ja hänen seuralaistensa tieltä.
Ensimmäinen lause: Keväisen hellepäivän kallistuessa iltaan ilmestyi Moskovassa Patriarkan lampien luokse kaksi kansalaista.
Venäjänkielinen alkuteos: Master i Margarita (1928-40)
Kustantaja LOISTO/WSOY 2007, 6. painos, suom. Ulla-Liisa Heino (tark. Vappu Orlov 2005), 478 s.