Morren maailmasta tutun Hanna Matilaisen opaskirja Mitä kummaa esittelee monipuolisesti kotimaista spekulatiivista fiktiota, jonka määritellään olevan "kirjallisuutta, joka luo lukijalleen arkitodellisuudesta poikkeavan maailman". Kirjassa käydään läpi spefin historiaa, sen monia scifiin, fantasiaan ja kauhuun lukeutuvia alalajeja sekä kotimaista spefiin liittyvää toimintaa kuten seuroja ja tapahtumia. Lopuksi esitellään sata kirjailijaa, joiden tuotantoon kuuluu spekulatiivista fiktiota. Sitä löytyy välillä yllättävistäkin paikoista!
Sujuvasanaista ja selkeää opasta oli mukava lukea. Melko suuri osa asioista oli itselleni jo ennestään tuttuja, mutta uuttakin tietoa tuli. Varsinkin fandomia ja siihen liittyvää toimintaa käsittelevä osuus selkeytti käsitystäni asiasta, ja esiteltyjen kirjailijoiden joukosta löytyi useita mulle tuntemattomia nimiä.
Mitä kummaa on toimiva perustietopaketti monenlaisille lukijoille. Se sopii spefiin vasta tutustuvalle käsitteitä selkiyttämään, asiasta jo innostuneelle ja fandomin toiminnasta kiinnostuneelle tai vaikka sellaiselle jonka työn puolesta on hyvä olla kartalla kirjallisuuden suuntauksista. Vähän kokeneemmatkin spefin lukijat voivat löytää hyviä kirjavinkkejä.
Ulkoasu: Kansi on sopiva yhdistelmä tyylikkyyttä ja mystisyyttä ja hyvältä kirja näyttää sisäpuoleltakin. Taitto: Pentti Nuortimo, kansi: Jussi Jääskeläinen, kuvat: Unholyvault/Dreamstime.com.
Kustantaja Avain/BTJ 2014, 182 s.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjallisuustiede. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjallisuustiede. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 14. joulukuuta 2014
sunnuntai 9. kesäkuuta 2013
Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi: Aloittamisen taito
Aloittamisen taito on kokoelma hyviä, vaikuttavia alkuja niin kotimaisista kuin käännöskirjoistakin, sekä tutkielma kirjallisuudessa esiintyvistä aloitusten teemoista.
Teos on myös jaettu teemoittain; on aamuja, esittäytymisiä, liikettä, hajuja, muistoja ja paljon muuta. Jokaisen luvun alussa tekijät esittelevät teeman, minkä jälkeen on luettavana ja tutkittavana runsaasti esimerkkejä kommenttien kera. Alkusanoissaan Neimala ja Papinniemi kertovat tärkeimmäksi mukaan pääsyn valintakriteeriksi sen, että aloitus aloittaa hyvän teoksen, sillä on toki tarkoituksena innostaa lukijoita etsimään kirjoja käsiinsä ja jatkamaan pidemmälle. Monta kiinnostavalta vaikuttavaa teosta tulikin vastaan - ja tässä vaiheessa tietysti harmittaa etten tullut Aloittamisen taitoa lukiessani kirjanneeksi niitä mitenkään ylös! Höh! No, onneksi multa ei ihan juuri nyt ole lukeminen loppumassa, ja tähän voi aina palata.
Ajatus siitä, miten monin tavoin kertomuksen voikaan aloittaa, on aina kiehtonut mieltäni. Siksipä kirjaan kirjojen alut aina blogiinkin. (Tai romaanien alut nyt ainakin, jos tarkkoja ollaan.) Neimala ja Papinniemikin toteavat ettei ole olemassa yhtä, aina toimivaa aloittamisen mallia. "Mukaan poimitut neljäsataa aloitusta osoittavat, että kirjan voi aloittaa lähes millä tavalla tahansa", he sanovat. "Ainoa yleispätevä ohje on: aloita."
Aiheiden kirjon ja houkuttelevien esimerkkien lisäksi pidin tässä erityisesti siitä, miten tekijöiden intohimo kirjallisuuteen ja usko sen voimaan välittyvät heidän tekstistään. Oli mukavaa lukea heidän fiksuja mutta helposti lähestyttäviä ajatuksiaan niin tutuista kuin tuntemattomistakin kirjoista.
Ulkoasu: Kiva! Tyylikkyys yhdistyy iloiseen väriin. Kannen suunn.: Satu Ketola.
Kustantaja Avain/BTJ 2011 (1. painos Avain 2010), 472 s.
Teos on myös jaettu teemoittain; on aamuja, esittäytymisiä, liikettä, hajuja, muistoja ja paljon muuta. Jokaisen luvun alussa tekijät esittelevät teeman, minkä jälkeen on luettavana ja tutkittavana runsaasti esimerkkejä kommenttien kera. Alkusanoissaan Neimala ja Papinniemi kertovat tärkeimmäksi mukaan pääsyn valintakriteeriksi sen, että aloitus aloittaa hyvän teoksen, sillä on toki tarkoituksena innostaa lukijoita etsimään kirjoja käsiinsä ja jatkamaan pidemmälle. Monta kiinnostavalta vaikuttavaa teosta tulikin vastaan - ja tässä vaiheessa tietysti harmittaa etten tullut Aloittamisen taitoa lukiessani kirjanneeksi niitä mitenkään ylös! Höh! No, onneksi multa ei ihan juuri nyt ole lukeminen loppumassa, ja tähän voi aina palata.
Ajatus siitä, miten monin tavoin kertomuksen voikaan aloittaa, on aina kiehtonut mieltäni. Siksipä kirjaan kirjojen alut aina blogiinkin. (Tai romaanien alut nyt ainakin, jos tarkkoja ollaan.) Neimala ja Papinniemikin toteavat ettei ole olemassa yhtä, aina toimivaa aloittamisen mallia. "Mukaan poimitut neljäsataa aloitusta osoittavat, että kirjan voi aloittaa lähes millä tavalla tahansa", he sanovat. "Ainoa yleispätevä ohje on: aloita."
Aiheiden kirjon ja houkuttelevien esimerkkien lisäksi pidin tässä erityisesti siitä, miten tekijöiden intohimo kirjallisuuteen ja usko sen voimaan välittyvät heidän tekstistään. Oli mukavaa lukea heidän fiksuja mutta helposti lähestyttäviä ajatuksiaan niin tutuista kuin tuntemattomistakin kirjoista.
Ulkoasu: Kiva! Tyylikkyys yhdistyy iloiseen väriin. Kannen suunn.: Satu Ketola.
Kustantaja Avain/BTJ 2011 (1. painos Avain 2010), 472 s.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

