Hei hei!

Aloitin kirjabloggaamisen keväällä 2009 ja sen jälkeisten yhdeksän ja puolen vuoden aikana olen löytänyt joukon mahtavia tyyppejä jotka eivät ikinä kyllästy juttelemaan kirjoista, nähnyt kuinka kirjablogien merkitys alan keskustelussa ja kirjojen näkyvyydessä on kasvanut ja saanut hirmuisen kasan hyviä kirjavinkkejä. "Ihan vaan lukuharrastuksesta" on tullut jotain enemmän ja kirjallisuus kaikkine puolineen tuntuu entistä tärkeämmältä.

Mutta vaikka kirjakeskustelulla mukavasti meneekin, niin kuten voi todeta vaikka vuosittaisia postausmääriä vilkaisemalla, oma tahtini on ollut jo jonkin aikaa hiipumaan päin. Elämään tulee kaikenlaista uutta ja sitten voi joutua jostain vanhasta luopumaan. Bloggaaminen on nyt se juttu johon ei enää aika tai innostus riitä. Onhan tämä päätös ehtinyt käydä mielessä jo useampaan kertaan mutta aiemmin olen vielä laittanut vastaan. Kun muistankin lukemani niin paljon paremmin sen jälkeen kun "joudun" ajattelemaan kirjoja kunnolla bloggausta kirjoittaessani, ja vanhoihin juttuihin on niin kiva palata, niin maltanko olla jatkamatta edes ihan vaan itseäni varten? Ja kun ne kymppisynttäritkin olis niin lähellä, jos edes sinne asti? Osaanko olla olematta kirjabloggaaja kun olen sellainen näinkin pitkään ehtinyt olla?

Kuten olen tavaroita karsiessanikin todennut, välillä ajatus luopumisesta vaan vaatii oman kypsyttelyaikansa. Ja niinpä vain tuli sekin päivä kun tämän postauksen kirjoittaminen ei tunnu kamalalta eikä ikävältä vaan just oikealta. :) Lukeminenhan ei lopu eikä blogistanian tai muun kirjamaailman kuulumisten seuraaminen, ja hyvistä kirjoista huutelukin jatkuu vähintään Facebookissa kavereille. Blogi hiljenee mutta jää olemaan. Kiitokset lukijoille ja bloggaajakollegoille näistä vuosista ja paljon hyviä lukuhetkiä kaikille! ♥