perjantai 30. heinäkuuta 2010

Anthony Berkeley: Myrkytetyn suklaarasian arvoitus

Sir Eustace Pennefather saa suklaatehtaalta uutuustuotteita sisältävän näyterasian, jonka lahjoittaa samalla kerholla käyvälle herra Bendixille, tämä kun sattuu olemaan vedonlyönnin vuoksi vaimolleen suklaarasian velkaa. Ikävä kyllä tämä koituu rouva Bendixin kohtaloksi, sillä suklaat osoittautuvat myrkytetyiksi.

Poliisin ajauduttua tutkimuksissaan umpikujaan asiaa ryhtyy selvittämään Roger Sheringhamin rikospiiri, johon kuuluu mm. asianajaja sekä kirjailijoita. Ryhmän kuusi jäsentä sopivat tutkivansa asiaa viikon, minkä jälkeen kukin vuorollaan esittää oman teoriansa. Tutkimukset etenevät eri tavoin riippuen tutkijan ajatusmaailmasta: yksi keskittyy käytettyyn myrkkyyn, toinen perustaa teoriansa psykologisille näkökohdille. He päätyvät syyttämään murhasta kuutta eri henkilöä, kukin jäsen täysin varmana asiastaan.

Aluksi henkilöiden nimet vain hyppivät päässäni enkä meinannut muistaa kuka olikaan kuka. Asiat kuitenkin selkiintyivät pian. Pääsin yli myös keskivaiheilla iskeneestä lievästä tylsistymisestä, enkä malttanut lopun lähestyessä enää keskeyttää lukemista. Kirja on näppärä kokonaisuus, jossa jokaisen ryhmän jäsenen teorialla on osansa tapauksen lopullisessa selvittämisessä. Myrkytetyn suklaarasian tapaus on brittiläinen kultakauden dekkari, ja Wikipediaan listattujen ominaisuuksien mukaan melko tyypillinen lajinsa edustaja. Ei hullumpi välipala!

Ensimmäinen lause: Roger Sheringham maistoi hieman vanhaa konjakkia lasistaan ja otti mukavamman asennon pöydän päässä olevassa tuolissaan.


Englanninkielinen alkuteos: The Poisoned Chocolates Case (1929)


Kustantaja WSOY 1989, suom. Eva Siikarla, 276 s.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti