perjantai 27. toukokuuta 2011

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taivaalta pudonnut eläintarha

Novellikokoelmassaan Taivaalta pudonnut eläintarha Pasi Ilmari Jääskeläinen latoo lukijan eteen pinon todellisuuksia, joista jokainen on jostain kulmasta enemmän tai vähemmän vinksallaan. Junat karkaavat aikatauluista ja ryömivät pois kiskoiltaan, ihmiset luopuvat lihastaan muuttaakseen virtuaaliseen onnelaan, luonnosta täysin vieraantunut ihmiskunta pitää koiria vain myyttisinä olentoina. Sain kirjan luettua jo joskus pari viikkoa sitten mutta siitä kertominen on jäänyt roikkumaan koska on tuntunut siltä, etten osaa pukea lukukokemustani sanoiksi niin hyvin kuin kirja ansaitsisi. Tuskin osaan vieläkään, mutta lienee aika edes yrittää!

30 päivää kirjoja -haasteen yhteydessä mainitsin Jääskeläisen olevan yksi suosikkikirjailijoistani, vaikka olin lukenut vasta hänen esikoisteoksensa. Se kuitenkin vei mukanaan niin täydellisesti (Ja omaperäisesti!) että uskalsin olla melkoisen varma siitä että pitäisin hänen muustakin tuotannostaan. Paljon. Novellikokoelmalla oli siis suurenpuoleiset odotukset täytettävänään - ja tehtävä tuli suoritettua. Oli siellä pari juttua jotka eivät oikein auenneet, mutta mitä siitä kun ainakin puolet kirjasta on sentään täytetty huikeilla helmillä? Tekisi jo mieli lukea useampi tarina uudelleen. Jääskeläisen vinksahtaneen mielikuvituksekkaiden ideoiden ja surullisiinkin tarinoihin omalaatuista kepeyttä tuovan rennontuntuisen kirjoitustyylin yhdistelmä hipoo täydellisyyttä. Nam. :)

Suurimmat suosikkini novellien joukossa olivat Missä junat kääntyvät ja Alla pinnan Toiseus piilee (Jälkimmäisen pehmeästi kulkeva nimikin soi päässäni varmaan yhden kokonaisen päivän!). Mutta sitä en osaa selittää miksi juuri nämä olivat mielestäni parhaista parhaimmat. Niissä vaan kolahti aivan kaikki ja niiden lukeminen oli suuri nautinto.

Ulkoasu: Tykkään siitäkin - hieno ja kirjaan sopiva! Skannaus ei taaskaan tee oikeutta kannelle koska kiiltävänmustat eläinhahmot eivät erotu. Kansi: Susanna Raunio, KetoDesign.

Kustantaja: Atena 2008, 2. painos, 413 s.

3 kommenttia:

  1. Tää kuuluu ehdottomasti TBR-listalleni!

    VastaaPoista
  2. Minulla on tämä jo omana kappaleena yöpöydän pinossa, viimeistään kesän aikana luen. Pasi I. Jääskeläinen kyllä hurmasi minut totaalisesti viime vuoden lopulla niin Harjukaupungin salakäytävillä kuin Lumikko ja yhdeksän muuta -teoksillaan..joten odotan tähänkin uppoutumista innolla ;)

    VastaaPoista
  3. Morre ja Susa, kiva kuulla että aiotte lukea - tämä kyllä ansaitsee yhtä paljon bloginäkyvyyttä kuin Jääskeläisen romaanitkin! (Tai siis minähän en ole lukenut vielä Harjukaupungin salakäytäviä, mutta olen vakuuttunut siitä että sekin on kaiken huomionsa ansainnut) Suosittelen tietysti niillekin Jääskeläis-faneille jotka yleensä vierastavat novelleja.

    VastaaPoista