sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Arturo Pérez-Reverte: Taistelumaalari


Jo Taistelumaalarin alkuasetelma on ajatuksia herättävä: Entinen sotavalokuvaaja, kolmikymmenvuotisen uran tehnyt ja sodassa rakkaansakin menettänyt Andrés Faulques on asettunut yksin meren rannalle vanhaan vartiotorniin. Hän maalaa pyöreän tornin sisäpinnalle valtavaa seinämaalausta; omaa näkemystään sodasta, sitä kuvaa jota ei koskaan onnistunut kameralla ottamaan. Eräs vieras ei välitä Faulquesin yksityisaluekylteistä: kroaatti, joka on tullut tappamaan hänet koska on joutunut kidutetuksi Faulquesin ottaman, palkitun kuvan takia.

Ja loppu herättää ajatuksia vielä enemmän, kun miehet syventyvät keskusteluun sodasta ja ihmisluonnosta ja Faulques uppoutuu toisinaan entisen elämänsä hätkähdyttäviin, kauheisiin muistoihin. Kaiken läpi kulkee Pérez-Reverten kaunis, tyylikäs kieli, jonka lukeminen on nautinto, vaikka suuri osa sen kuvaamista tapahtumista on joko synkkiä tai hyvin synkkiä. Kirjailija on itse entinen sotareportteri, mikä pistää väkisinkin miettimään ovatko ainakin jotkut Faulquesin muistoista todellisia, hänen omiaan. Suosittelen, mutta en kovin herkille.

Ensimmäinen lause: Hän ui joka-aamuiset sataviisikymmentä vetoaan avomerelle päin ja saman verran takaisin rannalle, missä hän tunsi pyöreät kivennupulat jalkapohjissaan.

Espanjankielinen alkuteos: El pintor de batallas (2006)

Kustantaja LIKE 2007, suom. Satu Ekman, 313 s.

8 kommenttia:

  1. Ehdoton suosikkikirjailijani ja kyseinen teos menee kaikkien aikojen top 5-luetteloon! Pitäisi vain lukea se tässä joskus uudelleen. Reverten kirjat kestävät toisenkin lukukerran. Kielessä on niin paljon. Tai sitten minä en vain tajua kaikkea ensimmäisellä kerralla :) Aiheeseen liittyen sainkin mahtavan joululahjan (ennakkoon), Rauli Virtasen Saigonista Bagdadiin. Jotain tässä aiheessa vaan on.. kiehtovuutta.

    VastaaPoista
  2. Hyvää joulua ja paljon hyviä kirjoja ensi vuodelle! :)

    VastaaPoista
  3. Teresita: Tämä oli ensimmäinen lukemani P-R mutta ei todellakaan viimeinen! Kieli on hienoa ja kirja kokonaisuudessaan muutenkin upea. Ja aihepiiri kiehtoo muakin, täytyypä laittaa tuo Virtasen kirja lukulistalle...

    Erittäin hyvää joulua myös marjikselle sekä kaikille muille blogin lukijoille! :)

    VastaaPoista
  4. Rummunkalvo ja Etelän kuningatar ovat myös suosikkejani. Merikartta oli pienoinen pettymys koska se oli jotenkin kauhean sekava. Flaamilainen taulu taas puolestaan on taidehistorian ystävien murhamysteeri. Se oli ensimmäinen lukemani Reverte ja sitten hyllystä löytyikin pian koko suomennettu tuotanto... Etelän kuningattaressa muuten seikkailee alter egoni kaima :) Olen perinteisesti lukenut sen jouluisin.. Taitaisi taas olla aika.

    Loistavia lukuhetkiä Reverten parissa ja rauhaisaa joulua!

    VastaaPoista
  5. Hei! Olen lukenut Pérez-Reverteltä teokset Flaamilainen taulu, Rummunkalvo ja Yhdeksäs portti, joista ensimmäinen oli kiehtovin ja paras, viimeisin hienoinen pettymys, ja jonka jälkeen en ole vähään aikaan tohtinut tarttua hänen kirjoihinsa. Hieno arvostelu sinulla tästä Taistelumaalarista.

    Tunnelmallisia joulunpyhiä!

    VastaaPoista
  6. Mulla on itsellä myös Yhdeksäs portti mutta se on nyt kaverin matkalukemisena Meksikossa. :) Saapa nähdä mitä siitä pidän kunhan sitten joskus ehdin lukemaan!

    Rauhallisia pyhiä myös teille, Teresita ja Magica de Spell!

    VastaaPoista
  7. Komppaan Magica de Spelliä, koska Yhdeksäs portti oli minun mielestäni kovinkin yli hilseen menevä teos. Mutta se onkin käsittääkseni kirjailijan ensimmäisiä teoksia ja ensimmäisiä suomennettuja myös. Ei iskenyt ollenkaan. Tyyli on sittemmin vähän ehkä muuttunut. Tosin Kapteeni Alatristen neliosainen taru oli puuduttavan pitkä ja epäselvä, joten niitä en ainakaan voi suositella. Silti listalle jää vielä monta hyvää.. Joista tämä Taistelumaalari on melkein paras! Flaamilaista taulua voin suositella aina. Vaikka joku ystävistäni totesikin, että se on alussa vähän hitaalla käyvä. Mutta sellainen ilmeisesti sopii minulle :)

    VastaaPoista
  8. Hyvä tietää mielipiteenne Yhdeksännestä portista, koska aiemmin olen muistaakseni lukenut siitä vain positiivisia kommentteja. Olisi voinut lukiessa iskeä se Ruiz Zafóninkin kohdalla esille tullut liian kovien odotusten kirous! :)

    VastaaPoista