perjantai 2. heinäkuuta 2010

Alan Bennett: Epätavallinen lukija

Kaikki on koirien syytä. Kun ne ryntäävät räksyttämään palatsin taakse pysähtyneelle kirjastoautolle, kuningatar menee pahoittelemaan mekkalaa ja tulee siinä sivussa lainanneeksi kirjan. Ensimmäisen monista. Pian hän on niin lukemisen lumoissa etteivät uimahallien avajaisiin osallistumiset ynnä muut velvollisuudet oikein enää kiinnosta entiseen malliin, ja sekös suututtaa hänen yksityissihteeriään, joka muutenkin on pääministerin kanssa yhtä mieltä siitä että kirjoihin hurahtaminen on kuningattarelle yleensäkin epäsopivaa.

Tämä satiiri Englannin hovista on varsin hymyilyttävä tapaus. Bennett luo mukavan kuvan kuningattaren persoonasta joka on sekä fiksu että vähän hassu. On kiinnostavaa seurata hänen kehittymistään lukijana sekä lukuinnostuksen vaikutuksia muuhun elämään ja vertailla omia ja kuningattaren kokemuksia.

Sopiva pikku välipala tähän kohtaan, nuo kaksi työn alla olevaa paksukaiskirjaa kun ovat ilmeisesti päättäneet olla loppumatta ikinä vaikka kuinka luen ja luen! :)

Ensimmäinen lause: Windsorissa vietettiin valtion juhlaillallisia, ja kun Ranskan presidentti oli asettunnut Hänen majesteettinsa vierelle ja kuninkaallinen perhe heidän taakseen, kulkue lähti verkkaisesti astelemaan Waterloo Chamberin läpi.


Englanninkielinen alkuteos: The Uncommon Reader (2007)


Kustantaja Basam Books 2008, suom. Heikki Salojärvi, 115 s.

4 kommenttia:

  1. Hyvänen aika, tämä kirjahan kertoo minusta;-)Vain minulle sattuu näin outoja asioita ja niistä syytän leikisti rakkaita koiruuksia.

    (Miten minäkin olen nyt paksukaiskirjassa, jossa juuri juutuin vaaralliseen luolastoon ainokainen henkeni uhattuna akateemisen kunnianhimoni tähden...Tämän jälkeen aion lukea pienen, kevyen ja 'ohuen' kirjan.)

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti pääset luolastosta pois! :D Tulin haalineeksi lomalukemistooni ehkä vähän turhan monta paksua kirjaa - vaikka ne ovatkin kaikki olleet joko hyviä tai erinomaisia, niin kyllä niiden jälkeen on jo ihan kiva napata käteen jotain normaalimman mittaista. :) Pari hyvin lyhyttä olen tässä nyt sentään ahmaissut välipaloiksi!

    VastaaPoista
  3. Oi hupsis, minähän olen joskus lukenut tämän ja unohtanut sen sitten aivan tyystin! :)

    VastaaPoista
  4. Niinkin käy välillä! :) Jokin aika sitten ostin kirpparilta Douglas Prestonin & Lincoln Childin kirjan Kirottu kuilu, ja kun vähän myöhemmin silmäilin luettujen kirjojen listaani niin löysinkin sieltä saman nimen. Lukemisesta on kyllä monta vuotta mutta silti olin yllättynyt, olin luullut ettei mulle voisi muka käydä noin... :)

    VastaaPoista