lauantai 22. lokakuuta 2016

Liane Moriarty: Hyvä aviomies

Romaani seuraa kolmea naista: Supertehokasta Ceciliaa, Australian 11. parasta Tupperware-myyjää, jonka päällepäin täydellinen perhe-elämä nitkahtaa raiteiltaan kun hän löytää vahingossa miehensä kirjoittaman kirjeen jonka kuoressa sanotaan "avattava vasta kuolemani jälkeen". Tessiä, joka saa kuulla miehensä ja parhaan ystävänsä rakastuneen toisiinsa, nappaa poikansa mukaan ja lähtee pois tieltä pudottaakseen rakastavaisten syliin arjen jonka toivoo parantavan heidät höperyyksistään. Sekä Rachelia, jonka elämä on jäänyt jumiin kolmisenkymmentä vuotta aiemmin tapahtuneeseen teini-ikäisen tyttären selvittämättömään surmaan.


Kaikkien päätyessä samalle Sidneyn asuinaluelle tapahtumat lähtevät etenemään, ja on helppo arvata että koko kuvio tulee vielä rysähtämään ryminällä nippuun. Sitä ennen saa kuitenkin nauttia monesta sivusta koukuttavaa laatuviihdettä ja jännittää millä tavalla sinne loppuun oikein päädytäänkään. Hyvin kulkevassa tekstissä kutkuttaa henkilöiden mahdollisten tulevaisuuksien maalailu sekä se kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen ja juonen yksityiskohdat sopivat toisiinsa. Berliinin muurin kytkeminen asiaan tuntuu kyllä jokseenkin turhanpäiväiseltä, mutta se on vain pikkuvika.

Hyvä aviomies on hyvin kirjoitettu ja hyvin käännetty, mutta harmillisen huolimattomasti viimeistelty, sillä monin paikoin esimerkiksi puuttuu kirjaimia tai kokonaisia sanoja.

(Pitäisi kai keikauttaa näkökulma vähän useammin päiväntasaajan toiselle puolen, sillä yhdistelmä syksy + pääsiäinen aiheutti ihan sellaisen pikkupikku hetkisen kestäneen hölmistymisen... ;)

Ensimmäinen lause: Kaikki johtui Berliinin muurista.

Englanninkielinen alkuteos: The Husband's Secret (2013)

Suomentanut Helene Bützow

Kustantaja WSOY 2014, 438 s.

5 kommenttia:

  1. Satu, tästä kirjasta pidin: Rankasta aiheesta suht kevyesti, mutta ei niin huonosti kirjoitettu. Kirjan ihmiskuvaus kertoo paljon meistä naisista, joten eipä ihme, että tämä kirja lähti minulta kovaan kiertoon eikä ole vieläkään palannut:)

    VastaaPoista
  2. Moriartylta olen lukenut pari muuta kirjaa ja niistä tykkäsin todella paljon, joten eiköhän tämäkin yöpöydälle jossain vaiheessa pääse. Ja komppaan Leena Lumia: Moriarty kirjoittaa rankoista aiheista, mutta kepeään sävyyn.

    VastaaPoista
  3. Luin tämän aikoinaan ja muistan pitäneeni koukuttavasta kerronnasta, joka meni aiheissaan pintaa syvemmälle. Onkin pitänyt lukea kirjailijan tänä vuonna ilmestynyt Nainen joka unohti. Kiva kun tässä muistui mieleen.

    VastaaPoista
  4. Muistan pitäneeni myös tästä, tosin luin itse kirjan alkuperäiskielellä. Harmi, että suomennoksen mukana on käynyt noita huolimattomuusvirheitä! Suosittelen tosiaan Moriartyn muitakin teoksia, ovat oikein nautittavia rankoista aiheistaan huolimatta.

    VastaaPoista
  5. Päädyin lainaamaan tämän kun kuljeskelin kirjastossa ajatuksena poimia mukaan jotain hyvin vetävää ja kunnolla koukuttavaa. Alkujaan mielessä oli kyllä jotain enemmän dekkari/jännäri-suunnalta, mutta tämä osui tarpeeseen kyllä oikein hyvin. :)

    Tosiaan: kevyesti mutta ajatuksella, tarkkanäköisesti henkilöitä katsellen. Mielelläni luen muutakin Moriartylta.

    VastaaPoista