maanantai 22. elokuuta 2011

Robert Goolrick: Luotettava vaimo

Tämä kirja päätyi luettavakseni vähän poikkeavalla tavalla: olin 3,5-vuotiaan poikani kanssa kirjastossa ja tutkin itse lastenkirjahyllyä, kun poika kipaisi kulman takaa, ilmoitti iloisesti että "Äiti mä toin sulle kirjan!" ja lykkäsi käteeni Luotettavan vaimon. Nimen ja kannen pitsien perusteella ensivaikutelma oli vähän turhan romanttinen herättääkseen kiinnostustani ja tiedustelin vain että "Ahaa, mistäs sä tämän otit", mutta pojan johdattaessa minua (mihinkäs muuallekaan kuin) tyrkkyhyllylle aloin silmäillä takakantta. Murhaballadi, 1900-luvun alku, petos, loputon talvi, verrattu suuriin klassikoihin Brontën sisaruksista Daphne du Maurieriin... Hmm, oikeastaan tämä vaikuttaa aika hyvältä... Kirjan valitsija näytti hyvin tyytyväiseltä kun päätin lainata tämän.

On siis vuosi 1907, talven ensimmäisen lumisateen tuntu leijuu ilmassa. Wisconsinilaisen pikkukaupungin rikkain mies, kaksikymmentä vuotta yksin elänyt leski Ralph Truitt odottaa juna-asemalla naista jota hän on etsinyt lehti-ilmoituksella. Luotettavaa vaimoa käytännön syistä, romantiikan unohtaen. Junasta astuu nuori ja kaunis Catherine Land joka ei ole aivan sitä mitä on sanonut olevansa. Mutta on Ralphillakin salaisuutensa.


Lainaaminen kyllä kannatti! Tämä oli hyvä, tunnelmallinen lukukokemus, jota ei oikein saa luokiteltua mihinkään; kirja sisältää kyllä rakkaustarinan, mutta niin paljon muutakin. Juonittelua, yllättävän käänteen, kostonhimoa, traagisia kohtaloita, halua pelastaa menneisyydestään ja sen onnellisemmista päivistä edes jotain, tunteen siitä että aivan yllättäen löytääkin jotain mihin voi elämänsä ankkuroida. Lukiessa tuntuu varmalta että joku tässä vielä kuolee, mutta ei osaa, tai uskalla arvata kuka. Takakannessa mainituista vertailukohdista olen toistaiseksi lukenut vain Humisevan harjun, mutta sen osalta voin sanoa että kyllä tässä tiettyä samaa henkeä on, osittain ainakin.

Elämän pahoinpitelemät henkilöt on kuvattu taidolla, uskottavasti, ja vaikuttava on myös Wisconsinin loputtoman pitkä, rankka talvi joka ajaa jotkut epätoivoisiin tekoihin.

Ensimmäinen lause: Oli hyytävän kylmä, ja ilmassa väreili se, mikä vielä ei ollut tapahtunut.


Englanninkielinen alkuteos: A Reliable Wife (2009)


Ulkoasu: Junakuva on hieno ja täydellisen sopiva, mutta noista pitseistä en tosiaan niin kauheasti välitä. Ei tietoa suunnittelijasta.

Kustantaja Karisto 2011, suom. Leena Perttula, 329 s.

9 kommenttia:

  1. Minäkin löysin tämän kirjastosta (olin kiinnostunut tästä blogiarvioiden perusteella, kuinkas muuten), mutta ei ollut minun kirjani sitten kuintekaan, vaikka Brontet ja Rebecca ovat olleet unohtumattomia lukukokemuksia. Minua kuvottivat sen vanhan äijän kieroutuneet fantasiat ja kirja jäi kesken. Tämä ei ole herkille :).

    VastaaPoista
  2. En voinut olla huomaamatta kansisuunnittelussa yhtäläisyyttä vasta lukemaani Stina Leichtin kirjan kanssa. Aihe on eri ja Leichtin kirjassa ei ole pitsiä, mutta värimaailma, asettelu ja veritahra kyllä muistuttavat jokseenkin toisiaan.

    Kariston Lupaus-sarja ilmeisesti jatkaa hyvällä linjalla. Itse pidin edellisestä Mari Strachanin Hiljaisuus soi H-mollissa -kirjasta.

    VastaaPoista
  3. Minäkin lainasin tämän juuri kirjastosta, takakansi kuulosti mielenkiintoiselta. Aion kyllä lukea tämän pian, palaan arvioosi tämän luettuani... :)

    VastaaPoista
  4. Hah, sinullahan on nyt mahtava randomsuosittelusysteemi käytössä :). Pitäisi varmaan itsekin hakea joskus kirja vähän summamutikassa.

    VastaaPoista
  5. Maria: Heh, joo kieltämättä tässä oli aika reilusti seksiä, ja välillä ajattelin että eikö tuolla nyt mitään muuta liiku mielessä. :D Piti mainitakin asiasta mutta unohdin, varmaankin siksi että asia tasaantui loppua kohti eikä enää häirinnyt.

    Raija: Kylläpä onkin samantyylinen kansi! Ja kiinnostavan oloinen tuo kirja muutenkin.

    Nyt vasta heräsin tämän Lupaus-sarjan olemassaoloon, mutta tätä täytynee pitää silmällä! Syysuutuutta, Hotelli Panamaa on ainakin moni ulkomainen bloggari kehunut.

    Sara: Kiva kuulla mitä sanot tästä! :)

    Tessa: Joo, oikein kätevää. :D Olen kaivannutkin välillä sitä että tulisi valittua tuntematonta lukemista odotuksista vapaana ja näinhän se tuntuu käyvän. Jossain vaiheessa alkoi kyllä tulla sellainen kutina että olen kuullut tästä jostain, ja tosiaan, niin Mari A kuin Teresitakin olivat kirjoittaneet tästä aiemmin. :)

    VastaaPoista
  6. Kiinnostuin! En aikaisemmin tästä ole vielä kuullutkaan!

    VastaaPoista
  7. Löysin itsekin tämän sattumalta ja sain lukea sen tuttavien kesämökillä aitassa sateen ropistessa kattoon ja muiden jo nukkuessa.. ja kun uni tuli väkisin jatkoin aamulla auringon noustessa ja pilkotellessa verhon raosta. Juuri sopiva kesämysteeri, vaikka kertoikin kylmästä talvesta :)

    VastaaPoista
  8. Aiheensa puolesta tämä tosiaan sopii hyvin kesäkirjaksi, mutta ympäristön vuoksi sitten toisaalta myös talvi tuntuu täydelliseltä lukuajankohdalta. Ympäri vuoden hyvä kirja siis! ;)

    VastaaPoista