sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Essie Fox: The Somnambulist

17-vuotias Phoebe Turner asuu 1880-luvun Lontoossa äitinsä Maudin ja tätinsä Cissyn kanssa. Uskonnollinen Maud, joka kampanjoi teatterien sulkemisen puolesta, ei ole koskaan hyväksynyt Cissyn, taiteellisissa piireissä viihtyvän laulajan elämäntapaa.
Phoebe on paikalla, kun Cissy palaa lavalle vuosien tauon jälkeen. Paikalla on myös eräs mies, Nathaniel Samuels, jonka näkeminen yleisössä saa Cissyn lähes lopettamaan laulamisen. Siitä illasta lähtee purkautumaan kahden perheen salaisuuksien vyyhti.

Viktoriaaniseen Lontooseen on aina ilo palata, ja viihdyin hyvin myös toisessa miljöössä, herefordshireläisessä maaseutukartanossa. Romaanin tapahtumapaikat ovat joko todellisia tai vahvasti todellisuuteen perustuvia. Tunnelmia voi haistella Pinterest-sivulla, jolle kirjailija on kerännyt kirjaan liittyviä ja/tai inspiraationaan toimineita kuvia. Mukana on myös John Millais'n maalaus Unissakävelijä (A Somnambulist), jolla on osansa tarinan kulussa.

Juonensakin puolesta kirja miellytti; Fox onnistui yllättämään yhä uudelleen vaikka moneen kertaan luulin jo tietäväni kaiken. Tummasävyinen goottilaisuus, perhesalaisuudet ja ripaus oopperan lumoa muodostivat mukavan ja viihdyttävän lukukokemuksen. Saattaa olla, että The Somnambulist sekoittuu mielessäni muihin kaltaisiinsa, kunhan vähän aikaa kuluu. Mitään varsinaisesti ikimuistoista en siis tästä löytänyt, vaikka hyviä juttuja paljon olikin.

Ensimmäinen lause: That cutting was pasted in Cissy's scrapbook.

Ulkoasu: Ihanan pirteä kansi muodostaa mukavan kontrastin sisällön goottihenkisyydelle. Kannen suunn.: Bold & Noble.

Kustantaja Orion 2011, 363 s.

6 kommenttia:

  1. Minulle jäi kirjasta hyvin samanlaiset fiilikset kuin sinulle - ihan kiinnostava kirja muttei mitenkään erityisen mieleenpainuva. Aion silti lukea myös pian ilmestyvän Elijah's Mermaidin nähdäkseni, onko kehitystä tapahtunut sitten tämän esikoiskirjan.

    VastaaPoista
  2. Kävin myös jo kurkkimassa tuota uutuutta nettikaupassa, mutta jäi nyt ainakin vielä tilaamatta.

    Ikimuistoisuuden puutteesta huolimatta kirjan tunnelma tuntuu kyllä tarttuneen niin etten meinaa päästä siitä irti. Mulla on ihan sellainen tunne että näin yöllä jotain lievästi viktoriaanishenkistä untakin, mutta muistikuva on hyvin hatara. :D Halusin myös välttämättä palata samaan miljööseen heti toisen kirjan, Soullessin, parissa. Hyvin erilainen tarina on kuitenkin kyseessä.

    VastaaPoista
  3. Onko kyseessä Gail Carrigerin Soulless? Pidin siitä kovasti, mutta en ole vielä saanut luettua sarjan seuraavia osia.

    VastaaPoista
  4. Juuri se! Kovin pitkälle en vielä ole ehtinyt, mutta ihastuin jo ensimmäisellä sivulla.

    VastaaPoista
  5. Niin on, kerrankin kunnolla VÄRIÄ! :)

    VastaaPoista