Vanhempien avioliitto ei ole onnellinen, ja jännitteet ajavat kaikki perheenjäsenet omiin oloihinsa. Niin vanhemmilla, Alisonilla kuin hänen kahdella pikkuveljelläänkin on omat lahjakkuuden alansa joihin kukin syventyy yksinään, kuten kirjan sivuilta poimittu kansikuva näyttää. Oma ja Addamsin perhe alkavat mennä Alisonilta sekaisin, mitä auttaa varsinkin perheen ensimmäinen asunto jonka yhteydessä on suvulta peritty hautaustoimisto. Lapsia on ankarasti kielletty kiipeämästä ruumisarkkuihin mutta hajusuolan kanssa voi sentään pelleillä. Alison tajuaa 19-vuotiaana yliopiston kirjastossa olevansa lesbo, minkä kerrottuaan hän saa tietää isästäänkin asioita joita ei ole aiemmin kuullut.
Alisonin todelliset ajatukset isästään löytyvät jostain rivien ja kuvien välistä. Suuren osan kirjasta isä vaikuttaa äkkipikaiselta ja hankalalta, lopussa taas tyttären kanssa toisaalta hyvinkin läheiseltä mutta jotenkin pidättyväisellä tavalla.
Tämän lukeminen sai taas huomaamaan kuinka loistavasti sarjakuva sopiikaan muistelmien muodoksi. Bechdelin hillitynsävyisiin ruutuihin uppoaa näppärästi valtava määrä muistoja ja yksityiskohtia. Teini-iän päiväkirjamerkinnät, vuorosanaharjoitukset äidin kanssa, pikkukaupungin kartta joka sisältää puolentoista mailin säteellä suurimman osan isän elämästä, seitsentoistavuotiskaskaiden valtaama puutarha, yökyläilyt kusiaisia luudan kanssa jahtaavan mummon luona. Ja ties mitä muuta, ja sitten vielä loputon määrä kirjallisuusviitteitä, ilman että mikään tuntuu turhalta tai irralliselta. Tämän voisi lukea useampaankin kertaan ja löytää aina jotain uutta. Ja niin aion tehdäkin! Oikeastaan tekisi mieli lukea heti uudestaan, sillä kirjan tunnelma vetää sivuja selaillessa niin vahvasti puoleensa. Kuvan ja tekstin yhteen sovittamisella saa aikaan todella hienoja teoksia kun homman osaa. (Sama toki pätee pelkkään tekstiin tai pelkkiin kuviinkin. :)
Englanninkielinen alkuteos: Fun Home (2006)
Ulkoasu: Osuva kansikuvavalinta, joka jo tulikin mainittua.
Suomentanut Taina Aarne
Kustantaja LIKE 2009, 238 s.
Tämä oli varmaan ensimmäinen lukemani sarjakuvaromaani, ja pidin valtavasti. Ajattelin silloin, että pitääpä lukea lisääkin, mutta toistaiseksi suunnitelma on edennyt sen verran, että messuilta ostin tarjous-Habibin :)
VastaaPoistaKiitos vinkistä! Kuulosti mielenkiintoiselta. Tuli vähän takavuosien lemppari-tv-sarjani, Mullan alla, mieleen. Sarjakuvia olen lukenut aivan liian vähän, joten jos tämä osuu käsiini, niin varmasti tartun tähän heti.
VastaaPoistaTämä oli kyllä älyttömän hyvä sarjakuvaromaani, tykkäsin kovasti minäkin. (Sääli ettei "jatko-osa" Äideistä parhain ollut läheskään yhtä hyvä... kannattaa sekin toki lukea, mutta Hautuukoti on ehdottomasti omassa luokassaan.)
VastaaPoistaOhoh, mikäs tuolle tuli! Anteeksi spämmäys, ei ollut tarkoitus! :D
VastaaPoistaKirsi: Mä olen sentään kymmenkunta jo ehtinyt, mutta enpä voi vielä itseäni miksikään asiantuntijaksi sanoa. Odottamassa on mm. tuo samainen Habibi.
VastaaPoistaElina: Sarjakuvia kannattaa kyllä lukea, ja tätä ilman muuta suosittelen! :)
Booksy: Tilasin just tuon Äideistä parhaimman, bloggausten perusteella moni tuntuu enemmän tai vähemmän pettyneen mutta pari sitten oli pitänyt kovastikin. Katsotaan sitten kuinka käy.
Ja hah, ajattelinkin ennen kommenttiloodan klikkausta että oho, mistäs tänne noin paljon juttua on yhtäkkiä ilmestynyt! Poistelin ylimääräiset. :D
Samat fiilikset oli täälläkin: teki mieli lukea kirja saman tien uudestaan. Minä ihastuin tähän aivan täysin. Älykäs ja rohkea teos.
VastaaPoistaKappas, ostin tämän juuri eilen kirppikseltä. Jee!
VastaaPoistaessielina: Tämä on kyllä hieno!
VastaaPoistaPekka, erittäin jee! :)