Sosiaaliantropologi Marko Juntunen kirjoittaa esipuheessaan: "Tämän teoksen tarina ei ole tapahtunut koskaan, mutta siitä on olemassa satojatuhansia versioita, jotka ovat totta." Niinhän niitä varmasti on, ja se tosiasia ahdistaa, surettaa ja tuntuu kouristuksena vatsanpohjassa, kun sitä ajattelee. Ville Tietäväinen on tehnyt upean ja tärkeän työn nostaessaan noiden minkä tahansa paremman elämän etsijöiden äänen kuuluviin. Muistelen jonkun muunkin sanoneen tästä blogatessaan, ettei enää koskaan osta espanjalaisia tomaatteja, enkä minäkään ehkä enää ikinä voi olla muistamatta Rashidia kun sellaisia kaupassa näen.
Ulkoasu: Kun nyt lukemisen jälkeen tiedän, mihin tilanteeseen kansikuva viittaa, se näyttää entistä vaikuttavammalta.
Kustantaja WSOY 2011, 216 s.
Onpas mielenkiintoisen kuuloinen kirja.
VastaaPoistaLuin sarjakuvakirjan viime vuoden alkupuolella, ja silloin pohdiskelin tomaattien ja muiden vihannesten ostokäyttäytymistä. Mutta niin vain on käynyt että muistikuvat kirjan tarinasta haalenivat jo muutamassa kuukaudessa. Mutta koska en tee uudenvuodenlopauksia, en myöskään uskalla luvata että jatkaisin boikottilinjaa tänä vuonna.
VastaaPoistaSannabanana, suosittelen! (Ja niin joo, en tainnut mainita muualla kuin tunnisteissa että kyseessä on sarjakuva.)
VastaaPoistaJuha: Kyllähän ne muistikuvat tosiaan useimmissa tapauksissa haalistuvat vaikka kirja kuinka tuntuisi lukiessa voimakkaalta kokemukselta. Tässä tapauksessa mulle jäi niin mieleen tuo jostain luettu kommentti espanjalaisista tomaateista (ehkä juuri sun blogistasi, en yhtään muista), että olen boikotoinut jo ennen kuin olen itse edes kirjaa lukenutkaan. :)
Itselläni Rashidin tarina jäi edelleen mieleen ja muistuu säännöllisesti myös kaupassa, Tietäväinen on tehnyt vaikuttavaa työtä. Tietoinen ruokakäyttäytyminen on kyllä välillä haastavaa, mutta on se mielestäni hyvä jos sitä ajattelee edes hetken tai välillä. Hienoa että luit hienon sarjakuvan! :)
VastaaPoistaJa kansi on hieno!